— Kaksikymmentä penniä.
Pinocchio oli uteliaisuudesta aivan sairas, hän kadotti kokonaan itsehillintänsä ja kysyi häpeämättä siltä pieneltä pojalta jonka kanssa oli puhellut:
— Voitko lainata minulle huomiseksi kaksikymmentä penniä?
— Lainaisin toki mielelläni, vastasi poika pilkallisesti, mutta juuri tänään ei minulla satu olemaan.
— Kahdestakymmenestä pennistä myyn sulle takkini, marionetti sanoi.
— Mitä luulet minun tekevän kukikkaalla paperitakilla? Jos se sateella kastuu, ei sitä enää saa päältään riisutuksi.
— Tahdotko ostaa kenkäni?
— Korkeintaan ne kelpaavat tulen sytykkeeksi.
— Paljonko tarjoat hatustani?
— Totisesti hauskaa kaupantekoa! Hattu leivänkuoresta. Rotat voisivat hypätä päähäni ja syödä sen.