— Tie on vaarallinen.

— Muista, että ne lapset, jotka tahtovat seurata omaa tahtoaan ja omia oikkujaan, ennemmin tai myöhemmin saavat sitä katua.

— Vanha, tavallinen juttu. Hyvää yötä, Sirkka.

— Hyvää yötä, Pinocchio, ja taivas suojelkoon sinua ryöväreiltä ja murhaajilta.

Tuskin oli puhuva sirkka lausunut viimeiset sanansa, niin se aivan äkkiä sammui, niin kuin kynttilään olisi puhallettu ja maantie oli vielä entistään pimeämpi.

XIV

Kun Pinocchio ei totellut puhuvan sirkan neuvoja, joutuu hän rosvojen käsiin.

— Totisesti, puheli marionetti itsekseen jatkaessaan matkaansa, miten onnettomia me poikaparat olemmekaan. Kaikki meitä neuvovat, kaikki meitä toruvat, kaikki meitä opettavat. Jos vaan tottelisi heitä, niin kaikki he luulisivat olevansa meidän isiämme ja opettajiamme, kaikki, jopa puhuvat sirkatkin. Niin kuin nyt esimerkiksi: sen vuoksi, etten minä tahtonut totella tuon ikävän sirkan neuvoja, niin pitäisi hänen puheittensa mukaan minua kohdata jos kuin monet onnettomuudet. Voisinpa joutua rosvojenkin käsiin! Kaikeksi onneksi minä en usko rosvoja olevankaan, enkä milloinkaan ole uskonut. Minä uskon, että isät ja äidit ovat keksineet rosvot varta vasten niillä peloittaakseen poikia, jotka tahtovat myöhällä tulla kotiin. Ja muuten, jos kohtaisinkin jonkun tässä maantiellä, en ainakaan heitä pelästyisi. En unissakaan, tarttuisin heitä kurkkuun ja huutaisin: "Herrat rosvot, mitä tahdotte minusta? Muistakaa, ettei minun kanssani leikkiä lasketa. Menkää matkaanne ja olkaa vaiti!" Olen aivan näkevinäni miten rosvoparat pelästyvät julmaa ääntäni ja pakenevat minkä ennättävät. Jos he vastoin luuloani olisivatkin niin huonosti kasvatettuja, etteivät livahtaisikaan tiehensä, niin silloin juoksisinkin minä itse pois ja niin olisi asia sovittu…

Mutta Pinocchio ei ehtinyt lopettaa todistelujaan, sillä samassa oli hän kuulevinaan lehtien rapisevan selkänsä takana.

Hän kääntyi ja näki pimeässä kaksi mustaa olentoa, jotka olivat kokonaan kääriytyneet hiilisäkkeihin, ja nämä olennot juoksivat hänen jäljestään varpaisillaan, kuin kaksi kummitusta.