— Missä sokeripalanen on?
— Tässä, sanoi haltijatar, ottaen sen pienestä kultaisesta sokerirasiasta.
— Ensiksi tahdon sokeripalasen ja sitten vasta juon sen happamen sekoituksen…
— Lupaatko sen?
— Kyllä…
Haltijatar antoi Pinocchiolle sokeripalasen, jonka tämä nielaisi heti paikalla. Sitten nuoleskeli hän huulensa ja sanoi:
— Voi, jos lääke olisikin sokeria, niin ottaisinpa sitä vaikka joka päivä.
— Pidä nyt lupauksesi ja juo nämä vesipisarat, joista saat terveytesi takaisin.
Pinocchio otti vastenmielisesti lasin käteensä, haisteli sitä hiukan, vei taas suulleen, haisteli taas ja sanoi viimeinkin:
— Se on niin pahaa, niin pahaa! Minä en voi sitä juoda.