Myöntää täytyy, että tämä jumalointi oli jossakin määrin liioiteltua. Tanssijatar Teodoralle ei luonto ollut suonut erikoisen paljon niitä hyveitä, jotka vievät suoraa päätä paratiisiin. Keisarinna Teodoralla oli hurskaudestaan huolimatta monta vikaa ja pahetta, jotka tekivät hänet hyvin vähän soveliaaksi pyhimyksen kehää varten. Mutta eräs piirre ansaitsee erikoista huomiota — nimittäin se, että tällä poikkeuksellisen kunnianhimoisella ruhtinattarella, joka valtiomiesominaisuuksistaan huolimatta kuitenkin aina pysyi naisena, oli — vieläpä aivan kuolemaansa saakka — lumoavan ja hurmaavan viehätysvoiman verraton taikamahti.
Viiteselitykset:
[1] Etevä kreikkal. historiankirjoittaja, joka eli 6:nnella vuosisadalla j.Kr.; oli Belisariuksen sihteerinä tämän sotaretkillä. Kuoli Konstantinopolissa n. v. 562. Kirjoittanut 8 kirjaa käsittävän historian Justinianuksen aikaisista sodista, selostuksen Justinianuksen teettämistä rakennuksista sekä Salaiset muistelmat (Anecdota) nimisen teoksen, jossa hän kuvailee hyvin liioitellusti ja räikeästi Justinianuksen ja Teodoran elämää ja hallitusta.
[2] Rohkenen kehoittaa lukijaa, joka haluaa tarkemmin tutustua yksityiskohtiin tai Teodoran aikakauteen kokonaisuudessaan, perehtymään julkaisemaani suureen teokseen Justinien et la civilisation byzantine au sixième siècle (Paris, Leroux, 1902).
[3] Perintöruhtinaan ja kanssahallitsijan arvonimi.
[4] Roomalaista tunikkaa muistuttava pitkä valkeahihallinen päällyspuku, jota ensin käyttivät vain Rooman keisarit Diocletianuksesta alkaen.
[5] Persian kuningas; oli Persian hallitsijana samaan aikaan kuin Justinianus Itä-Rooman.
[6] Teoderikin kuoltua tuli Länsi-Rooman hallituksen johtoon hänen tyttärensä Amalasvinta. Hän meni naimisiin orpanansa Teodahadin kanssa ehdolla, että saisi pitää hallitsijavallan. Kavala Teodahad vangitutti kuitenkin hänet ja murhautti pian sen jälkeen v. 535.
[7] Muinais-kreikk. kaupunki Marmarameren etelärannalla.
[8] Koston jumalatar.