»Minkälainen seikka?» hän kysyi.
»Tiedättehän Rookeryn?» sanoi kapteeni.
Jasper nyökkäsi päätään.
»Olin siellä hiljattain — olen siellä joka ilta, pelkään», lisäsi kapteeni; »mutta nyt tarkoitan toissayötä —»
»Niin», virkkoi Jasper, aikoen auttaa häntä. »Ja onni oli teille vastainen, ja menetitte koko joukon rahaa.»
»Ei, en menettänyt; voitin hyvän läjän.»
»Onnittelen teitä», vastasi Jasper, hymyillen kylmästi.
»Voitin melkoisesti», jatkoi kapteeni, »kaikilta; mutta enimmän eräältä nuorukaiselta, pelkältä pojalta, joka oli siellä vieraana — hänet oli tuonut nuori Bellamy — tunnethan nuoren Bellamyn?»
»Kyllä, kyllä!» selitti Jasper. »Jokainenhan tuntee Bellamyn. Entä sitten?»
»Niin, nuori mies — olin kauhean pahoillani hänen tähtensä ja koetin taivuttaa häntä lopettamaan, mutta hän ei suostunut. Tiedättehän, millaisia nuoret ovat ollessaan ensi kertoja mukana tässä kirotussa pelissä?»