»No mutta. Eikö joku palvelija-armeijasta, jotka ahmivat maata kuin heinäsirkat, voisi sitä tehdä?»
»Ei kukaan, vain sinä kelpaat. Haluan tämän kirjeen perille heti. Enkä halua kenenkään meitä kahta lukuunottamatta tietävän siitä mitään; en myöskään halua sitä kannettavan ympäriinsä jonkun palvelijan taskussa tunnin parin ajan.»
Loordi Grayford ojenteli jalkojaan ja pudisti päätään.
»Kuulehan, Ley, eikö tuo ole liian paksua?» hän vastusteli. »Tietysti se on jollekin kauniimman sukupuolen edustajalle!»
Leycester hymyili.
»Olet väärässä», hän sanoi naurahtaen. »Missähän on Bradshaw-aikataulukirjanen, Oliver!» tiedusti Leycester ovea avatessaan. »Tuo tänne kirjoituspaperia ja käske sitten laittaa vaunut valmiiksi viemään minut asemalle.»
»Tarvitsette minua, mylord?»
»En. Menen yksin. Näytä terävältä!»
Oliver toi kirjoitustarpeet ja poistui, ja Leycester istahti alas vähäksi aikaa kirjoittamaan kirjelappuaan.
»Lähdenkö pois?» kysyi loordi Grayford virnistäen.