»En tiedä. Luulisin häntä rikkaaksi.»

»Mikä on hänen toinen nimensä, ja kuinka vanha hän on?»

»Hänen nimensä on Beauminster — lady Lenore Beauminster, ja hänen pitäisi olla kolmenkolmatta vaiheilla. Niin, juuri niin.»

»Tämä ihmeellinen olento on siis kartanossa, meidän näköpiirissämme», kuiskasi Stella. »Sanoppa, setä, pidetäänkö häntä lasikaapissa ja näytetään vain merkillisyytenä niin tai niin suuresta maksusta henkeä kohti! Sillä tavoin pitäisi tehdä, eikö niin?»

»Mitäs Voltaire sanookaan, Stella?» pilaili vanhus, silittäen hänen tukkaansa. »’Jos tahdot saada naisen vihaamaan toista naista, niin kehu häntä kaikille.’»

Stellan poskille valahti hehkuva puna, mutta hän naurahti ja hänen ilmeissään oli vain vähäinen harmistunut sävy. »Vihaamaan! Minä en vihaa häntä, setä — minä ihailen häntä; haluaisin nähdä hänet; koskea häneen — tuntea itse sen ihmeellisen tenhon, josta olet puhunut. Missä hän asuu? Hän tekee minut hyvin uteliaaksi.»

Vanhus poltti hetkisen ääneti piippuaan ja virkkoi sitten: »Asuu? Siitä minulla on tuskin aavistustakaan. Hän on kaikkialla, Lontoossa huvikaudella, vierailuilla maaseudun kartanoissa muina aikoina. Englannissa ei ole ainoatakaan taloa, johon hän ei olisi tervetullut ja saisi samanlaista vastaanottoa kuin prinsessa. Omituista on, että hän on täällä juuri nyt; seurustelukausi on alkanut, ja useimmat vieraat ovat jo poistuneet kartanosta, toiset heistä ollakseen Lontoossa parlamenttitehtävissään. On todellakin varsin omituista, että hän on saapunut tänne tuuri tähän aikaan.»

Stella punehtui, ja hänet valtasi epämääräinen ärtymyksen tunne, jonka syystä hän itsekään tuskin oli selvillä. »Minä luulisin, että kuka hyvänsä tulee Wyndwardin kartanoon riemumielin milloin hyvänsä — myöskin lady Lenore Beauminster», huomautti hän hiljaa.

»Wyndwardin kartano on hieno paikka», tuumi setä verkkaisesti, »mutta lady Lenore on tottunut palatseihin. Lontoossa ei pidetä yksiäkään tanssiaisia, joissa hänen poissaolonsa ei pistäisi silmään. Se on omituista. Kenties lady Wyndwardilla on joku syy. Onhan Leycester.»

»Leycester?» toisti Stella automaattisesti. Sana luiskahti aivan huomaamatta hänen huuliltaan, ja sitten kohosi hänen poskilleen hehkuva puna. »Loordi Trevornea kai tarkoitat?»