Good News of God — Sermons.

Eikö ole riittävä se ainoa ajatus, että meidän rakkaamme nukkuvat Kristuksessa? He nukkuvat Kristuksessa ja sentähden rajattoman hellyyden, osanoton, huolenpidon ja rakkauden ympäröiminä. He nukkuvat Jesuksessa; ja Hän on elämä, siksi nukkuvat he elämässä. He nukkuvat Jesuksessa; ja Hän on valkeus, sentähden nukkuvat he valkeudessa. He nukkuvat Jesuksessa; ja Hän on rakkaus, sentähden nukkuvat he rakkaudessa. Ja mikä voipi olla parempi? Se on parempi — että he, jotka nukkuvat Jesuksessa, varmaan heräävät. Sillä niinkuin on kirjoitettu, on Hän virvoittava, herättävä, elämää antava Henki; sentähden on Hänessä nukkuminen samaa kuin nukkuisi itsessään elämän ja voiman lähteessä ja alkuperässä. Koska kaikki meidän kyvyt ja lahjat täällä maan päällä tulevat Jesukselta, on Hän varmaan antava meille enempi ja jalompia antimia, kun me nukumme Hänessä ja heräämme Hänessä ijankaikkiseen ylösnousemuselämään. Ja mikä enempi, sillä kirjoitettu on, että Hän on ottava luokseen ne, jotka Jesuksessa nukkuvat. Viimeisenä päivänä me näemme heidät, joita rakastimme, kasvoista kasvoihin — ja ennenkin sitä päivää, elkää epäilkö sitä. Usein kun Kristus lähestyy meitä hengessä, ei Hän tule yksin, vaan rakastavat sielut, sielut, joita tunsimme heidän vaeltaessaan lihassa täällä maan päällä, tulevat Hänen seurassaan ja viivähtävät sydämemme läheisyydessä ja sekoittavat kuiskeensa Hänen ääneensä ja kehoituksiinsa, joka rakastaa meitä ja tahtoo johtaa meitä neuvoillaan täällä ja sitte vastaan ottaa meidät ihanuuteen, jossa saamme tavata nämä meidän rakkaamme — ei semmoisina laihoina varjoina, jotka liitelevät autioilla ja muodottomilla aukeilla, niinkuin esi-isämme heitä kuvailivat — vaan semmoisina kuin kerran tunsimme heidät, sillä eroituksella ainoasti että liha on poissa, mutta todellinen hengellinen ruumis on jälellä, jonka peitteenä ja kuorena liha ja veri vain on ollut, ja joka on täydellisemmin ja kokonaisemmin elävä ja rakastava kuin aikaisempi ruumis, koska se on Kristuksessa, joka on elämän lähde, ja koska se on ijankaikkisesti Hänessä vapautettu helvetistä ja kuolemasta.

Ja jos te toivotte merkkiä siitä, että asianlaita on niin, tulkaa pyhälle ehtoolliselle ja ottakaa leipä ja viini merkiksi siitä, että teidän ruumiinne ja heidän, teidän sielunne ja heidän ravitaan samasta ijankaikkisen elämän lähteestä — tuosta kuolleesta, ylösnousneesta ja ijankaikkisesti elävästä Jesuksen Kristuksen ruumiista, jonka Hän on antanut alttiiksi maailman elämän edestä.

M.S.S. Sermons.

Me tiedämme että tuskat tulevat — kauheat tappiot, surettavat ja merkilliset murheet. Ne tulevat meille, Jumala meitä kaikkia auttakoon! Mutta keneltä ne tulevat? Kuka on elämän ja kuoleman Herra? Kuka on ilon ja surun Herra? Eikö se ole tärkein kaikista kysymyksistä? Ja eikö vastaus siihen ole tärkein kaikista vastauksista? Se on Jumalan Pyhä Henki, se Henki, joka käy ulos Isästä ja Pojasta; sen Isän Henki, joka rakasti maailmaa niin, ett'ei säästänyt ainoaa Poikaansa; sen Pojan Henki, joka rakasti maailmaa niin, että alensi itsensä sen edestä ristinkuolemaan asti; se Henki, joka on Lohduttaja ja joka sanoo: »Minä olen nähnyt sinun tiesi ja tahdon parantaa sinut, Minä tahdon myös johtaa sinua ja antaa sinulle ja sinun surevaisillesi lohdutuksen. Minä puhun rauhaa sille, joka on lähellä ja sille, joka kaukana on, sanoo Herra; ja Minä tahdon parantaa hänet.» Es. 57:18,19. Eikö se ole mitä siunatuin sanoma, että Hän, joka ottaa, on se sama, joka antaa? Että Hän, joka murheelliseksi tekee, on se sama, joka lohduttaa?

All Saints' Day Sermons.

Se on siunattu sanoma, että Jumala itse on Lohduttaja. Se on siunattu sanoma, että Hän, joka lyöpi, tahtoo myös parantaa; että Hän, joka ojentaa surun maljan, tahtoo myös antaa voimia tyhjentämään sen. Se on siunattu sanoma, että koetus ei ole rangaistus, vaan Isän kuritus. Se on siunattu sanoma, että koko meidän tehtävämme on lapsen tehtävä — Pojan, joka kuolon tuskassaan sanoi: Isä, tapahtukoon Sinun tahtosi eikä Minun. Se on siunattu sanoma, että meidän Lohduttajamme on Henki, joka lohdutti Kristusta, itseään Poikaa, ja käypi ulos sekä Isästä että Pojasta ja tahtoo sanoa meille, että Kristuksessa olemme me todellisesti ja varsinaisesti Jumalan lapsia, jotka suurimmassa puutteessamme voimme huutaa Hänelle: »Isä!» täysin ymmärtäen, mitä tämä kuninkaallinen sana sisältää.

All Saints’ Day Sermons.

II.

SYNNIN SYVYYDESTÄ.