"Etkö sitten tahdo sitä, Polly?"
"Mieluummin en, kiitos vain."
"Sanonko sinulle mitä teen kuvalla, jollet halua sitä?"
Tyttö puolittain kääntyi kuuntelemaan.
"Leikkaan sen palasiksi ja sytytän niillä kynttilän."
"Ei!"
"Mutta minä leikkaan."
"Älä viitsi — ole niin hyvä."
Graham kävi heltymättömäksi kuullessaan tuon rukoilevan äänen. Hän otti sakset äitinsä ompelulippaasta.
"Siinä se menee", hän sanoi tehden uhkaavan liikkeen. "Suoraan Fidon pään läpi ja halki pikku Harryn nenän."