Kerran ylös tuli yxi ilkiä riita yhden Skräätärin ja hänen Waimonsa wälillä. Waimo, joka ylönkatsoi miehensä käsityötä haukkui häntä saxi-krawuxi, saxi leikkajaxi — ja niin edespäin. Josta mies suuttui, ja antoi hänelle hywän korwapuustin, mutta siitä tuli Waimo wiele sitä häpemättömämmäxi. Ja koska ei se auttanut, niin hän wei hänen yhteen wesi lammeen, ja upotti Waimonsa weteen kurkkua eli leukoja myöden; mutta niinkauwan kuin hän taisi kieltänsä lijkuuttaa, niin ei muuta kuulunut hänen suustansa, kuin sama haukkuma-nimi ja monta muuta häwäistystä. No, no, wain niin ajatteli hän, minä hawaitsen, ettei muuta wälikappaletta ole, tyystyttä ja ääneti olemaan saadaxeni tätä ämmää, waan että hänen suunsa pitää tukittaman; ja niin pisti hän hänen sywemmä weteen päätään myöden; ja kuin ei hän nyt weden alla tainnut enää haukkua häntä saxi-krawuxi, niin nosti hän kätensä ylös weden alta päänsä päälle, ja leikkais kahdella sormella niinkuin saxilla, ja hijjoi kynsiään.
Koska nyt Mies sen näki, jätti hän kaiken parannuxen toiwon hänestä, ja sanoi: se pitää kuitengin oleman leikattu.
Oppi. Kuin yxi ynsiä waimo ei saa tahtoansa edes; nijn on kieli ja wiha, ne wijmmeiset jotka hän jättäis.
94 Satu.
Yxi wanha Mies ja yxi Aasi.
Yxi wanha Mies ja yxi wähänen poika ajoit edellänsä yhtä Aasia, markkinoille, siellä myydäxeen häntä. Eikö sinulla ole enempi mieltä, sanoi yxi äjjä joka tiellä tuli wastaan, kuin että sinä ja sinun poikasi käyttä liasa ja sawesa jalkasin, ja annatte Aasin käydä irralla joutilasna? sitten pani Mies poikansa Aasin selkään, ja käwi itte jalan. Sitten kohtais heitä yxi toinen, ja sanoi pojalle: sinä laiska-koira! pitääkö sinun ratastaman, ja annat isäs käydä jalan? sen jälkeen ajo isä poikansa juhdan seljästä, ja istu itte satulaan. Se kolmas tuli, ja sanoi: sinä wanha laiska lomppi istut itte hywästi, ja waadit sitä waiwasta lastas juoxemaan jälissäs kuin koiran. Isä otti sitten poikansa ylös ja antoi hänen istua takanaan tarakas. Sitten tuli se neljäs, joka kyysyi, joss Aasi oli hänen omansa eli ei? se on minun, wastais äjjä. Ei se niin näytä ulos wastais se toinen, kuin sinä niin waiwaat ja rasitat häntä. Kuingas minun sijs pitää elämän ja menettelemän itsiäni, sanoi äjjä ittexeen? sillä minua nauretaan, pilkataan ja nuhdellaan, tahi Aasi käy joutilasna, eli jos jompi kumpi meistä rattahin oli, eli joss me molemmin ratastamma; ja niin hän wihdoin otti köyden eli nuoran palan, ja sitoi Aasin kaikki neljä jalkaa kiinni, pisti yhen korennon wäliin, ja niin seljällään kannoit molemmin olka päillään Aasin torille. Sille irwisti ja nauroi jälle joka ihminen joka tämän kamalan asian näki; niin että äjjä suuresti suuttununna, ajoi ja lykkäis Aasin wirtaan ja meni jälle itte kotia.
Tämä kunniallinen Mies aikoi olla ja tehdä kaikille mielixi, ja mukautta kaikkein pään jälkeen, mutta hänellä oli se kowa onni, ettei joutua kenellekkään mielixi ja otollisexi, mistais myös wielä päällisexi Aasinsa.
Oppi. Se joka ei pane maata, ennen kuin koko mailma sijhen tytyy, se saa wissijn kipiän pään walwomisesta ja nukkumattomuudesta.
95 Satu.
Yxi Christitty ja yxi Pakana.