Yhellä miehellä oli kaxi koiraa, yhen niistä oli hän opettanut Mettä-koiraxi, toisen kotona makaamaan huonen muka wahdixi. Kuin se ensin nimitetty sai jotain jahdisa, niin isäntä ei ikään laiminlyönyt, antaa siitä osan koto-koiralle. Hänen kumppalinsa ei tainnut pidättä itsiänsä, ilmottamasta hänen harmiansa, ja sanoi hänelle: minä juoxen kaiken päiwän mettää, ja wäsyn oiwa lailla, ja sinä, ett tee mitään, waan elätät ittes minun waiwan näkemisestäni, ja siitä kuin minä saan ja tawoitan. Älä minua siitä hauku, wastais se toinen, joss minä syön siitä kuin sinä juoxullas saanut olet; walita ennemmin sitä meidän isäntämme edes, joka ei ole opettanut, totuttanut ja harjoittanut minua waiwaamaan itsiäni, waan syömään, mitä toiset saawat.
Oppi. Ei ikään nijtä pidä laitettaman, jotka ei tiedä wikojaan, waan nijtä, jotka heitä owat ylöskaswattanehet.
119 Satu.
Yxi Ihminen ja Mettän-Asukas (Satire).
Yxi Ihminen oli tehnyt ystäwyyden yhden Mettä-Pukin (Mettän-Asukkaan, Satijrin) kansa. Ja että hän olis saattanut tämän ystäwyyden sen lujemmaxi ja järkähtämättömämmäxi, nijn hän katso sen tarpeellisexi kutsua häntä murkinalle, puolipäiwän wieraaxi, että he wijnaklasi kädesä, olit wahwistaneet ystäwyydensä. Mutta sinä aikaan kuin puolipäiwästä odotettijn, niin ihminen, jolla oli wilu, puhalsi käsijnsä, että hän olis ne ylös lämmittänyt hengellään. Metän-Asukas, kuin hän sen näki, kysyi häneldä, mixi hän sitä tekee? Ihminen wastais: minulla on wilu, ja minä lämmitän ylös kynteni, kuin minä puhallan nijhin.
Wähän hetken perästä kannettiin ruoka sisälle ja niinkuin liemi oli sangen kuuma, niin ihminen jälle rupeis puhumaan (puhaltamaan) jähdyttääxensä sitä jotain; Metsolainen joka otti sijtä tarkan waarin, tahtoi jälle tietä, mixi hän sen teki, ja mitä se merkitse, ja kysyi sentähden mitä hän sillä aiwoi. Tämä liha liemi on niin kuuma (lämmin) ja polttawa, wastais ihminen, että se on minulle mahdotoin sijhen koskea (ruweta, ryhtyä) että joss minä lusikallisen nielen niin minä poltan itteni; ja se on syy että minä puhallan edeltä ennenkuin minä syön, ettän taitaisin sitä maistaa suuremmalla halulla.
Metsän eli Tapiolan mies wastais kohta wihasa, en minä enämpi taida pitää ystäwyyttä sinun kansas kauwwemmin, koskas puhut (puhallat) kylmää ja lämmintä yhtä haawa ja millonka ikänänsä tahdot. Hywästi.
Oppi. Nijtten ystäwyys pitä wältettämän, joidenga elämä ja työt, ei yhteen sowi heidän puheittensa kansa.
120 Satu.
Yxi Aasi, Kettu ja Jalopeura.