Kun he olivat vaihtaneet kaikki, tuli karavelille neljä nuorukaista, jotka niin hyvin tunsivat kaikki tästä itäänpäin olevat saaret, että amiraali päätti ottaa heidät mukaansa Espanjaan. Tämän maan asukkailla ei ole rautaa eikä muitakaan metalleja; mutta muutamassa päivässä ei kuitenkaan ole mahdollista hankkia mistään maasta perusteellisia tietoja, osaksi kun asukkaiden kieli oli meille liian vaikeata, niin että meidän oli kaikki arvattava, ja osaksi koska he eivät ymmärtäneet, mitä me heille puhuimme.

Heidän jousensa ovat yhtä suuria kuin Englannissa ja Ranskassa käytetään; nuolet muistuttavat toisten intialaisten heittokeihäitä ja ovat tehtyjä ruokokepeistä, joista valikoidaan suorimmat, ja pituudeltaan neljästä ja puolesta kuuteen jalkaan. Kärjeksi he kiinnittävät teroitetun puunpalan, jonka jotkut vielä varustavat kalanhampaalla, toiset ja lukuisammat sitovat ruohoa kärkeen ja ampuvat aivan erikoisella tavalla, niin että haavat eivät koskaan koidu vaarallisiksi. Jouset näyttävät marjakuusesta valmistetuilta.

Täällä on paljon puuvillaa, joka on hyvin hienoa ja hyvin pitkää, mastiksia ja agia, joka on heidän pippuriaan ja paljon parempaa kuin meikäläinen. Mitään ei syödä ilman tätä maustetta, joka on hyvin terveellistä; Españolalta sitä voi vuosittain saada viisikymmentä karavelinlastia. Tässä lahdessa amiraali havaitsi paljon samanlaista meriruohoa kuin matkan varrella. Hän päätteli tästä, että suoraan idässä päin täytyi vielä olla useita saaria, sillä hän pitää varmana, että tämä meriruoho kasvaa vähäisessä syvyydessä ja lähellä rantaa. »Jos on näin», lisää hän, »niin nämä saaret ovat likellä Kanariaa, vähemmän kuin neljänsadan penikulman päässä siitä.»

Keskiviikkona tammikuun 16. päivänä

Kolme tuntia ennen päivänkoittoa hän lähti tästä lahdesta, jolle hän antoi nimeksi Nuolten lahti. Hän purjehti länsituulessa Caribin saarta kohti, jolla asuu sitä kaikkien muiden kovin pelkäämää kansaa, mikä risteilee lukemattomilla kanooteillaan pitkin merta ja syö vangitsemansa ihmiset. Yksi nuoresta neljästä intialaisesta sanoi amiraalille, että se Caribin saari on noin kuudenkymmenenneljän penikulman päässä kaakossa.

Hän päätti suunnata matkansa sinne ja antoi asettaa purjeet siten; mutta tuskin oli päästy kaksi meripenikulmaa, kun jo nousi navakka tuuli, joka oli suotuisa kotimatkaa varten Espanjaan. Amiraali huomasi miehistönsä olevan huolestuneita siitä, että jälleen loitonnuttiin kotisuunnasta, ja kun karavelit olivat hyvin vuotavia, ei voitu toivoa mitään muuta apua kuin Jumalalta. Amiraali katsoi siis pakolliseksi luopua ottamastaan suunnasta ja otti uudeksi suunnaksi PI1/4I joka johti suoraan Espanjaan. Auringonlaskuun saakka purjehdimme neljäkymmentäkahdeksan penikulmaa, joka tekee kaksitoista leguaa.

Intialaiset sanoivat, että tästä suunnasta löytäisimme Matininon saaren, jossa pitäisi asua pelkästään naisia. Amiraali halusi mielellään käydä sillä saarella tuodakseen kuninkaalle ja kuningattarelle viisi tai kuusi amatsoonia; mutta hän epäili, että intialaiset eivät tunteneet tietä tarkoin, eikä hän karaveliensa huonon kunnon takia uskaltaisi seisahtua. »Taatusti se saari on olemassa», huomauttaa hän, »ja tiettynä vuodenaikana tulee Caribin saarelta tänne miehiä naisasukkaiden luokse. Jos näille syntyy poika, niin he tuovat sen miehille; jos se on tyttö, he pitävät sen itse.»

Kadotettuamme näkyvistämme Españolan saaren Capo San Theramon [[46]] ja kuljettuamme kuusitoista meripenikulmaa itään päin, purjehdimme vielä kaksitoista meripenikulmaa I1/4P. Ilma oli suotuisa.

Tammikuun 20. päivän kohdalla amiraali huomauttaa päiväkirjassaan: »Ilma on niin leuto ja miellyttävä kuin Sevillassa huhti- ja toukokuussa. Meri on, Jumalan kiitos, aina hyvä ja tasainen.»—»Amiraalin mielestä ilma oli kylmä»—sanotaan 21. päivänä—»ja hän sanoi, että hän odotti päivä päivältä yhä kylmempää siitä syystä, että he loittonivat pohjoisempaan ja yöt kävivät aina pitemmiksi». Matkaa hidastutti Pinta, muutoin pikapurjehtija, jonka purjeet ja mastot eivät nyt kuitenkaan olleet enää oikein kunnossa. »Jos Martin Alonzo Pinzon»—huomauttaa amiraali tammikuun 23. päivänä—»olisi Intiassa pitänyt yhtä paljon huolta hyvän mastopuun hankkimisesta kuin hän ahkeroitsi aluksensa täyttämisestä kullalla, niin se olisi nyt ollut hänellä hyvässä kunnossa.»—»Pohjantähti on hyvin korkealla»—huomauttaa amiraali helmikuun 3. päivänä—»aivan siten kuin se näkyy Cabo San Vincenten luona. Auringon korkeutta ei kuitenkaan voitu mitata astrolabiumilla eikä kvadrantillakaan, kun aallokko oli kovin korkeata.»

Helmikuun 12. päivänä