Tiistaina maaliskuun 12. päivänä

Kun amiraali tänään oli aikeissa lähteä Llandrasta karavelilleen, saapui kuninkaan tallimestari, joka sanoi hänelle, että jos häntä miellyttäisi matkustaa Kastiliaan maitse, kuningas oli antanut tallimestarin tehtäväksi saattaa häntä ja huolehtia matkalla majoituksesta, hevosista ja kaikesta tarpeellisesta. Hän luovutti amiraalille mukanaan olevan muulin sekä toisen hänen luotsiaan varten. Luotsille hän sitäpaitsi lahjoitti kaksikymmentä espadinesta. [[50]] Amiraali saapui karaveliinsa vasta yöllä.

Keskiviikkona maaliskuun 13. päivänä

Kahdeksalta aamulla nostettiin ankkuri; purjehdimme Espanjaan länsiluoteisella tuulella.

Torstaina maaliskuun 14. päivänä

Eilen auringonlaskun jälkeen jatkettiin purjehtimista etelään. Ennen auringonnousua olimme San Vincenten kohdalla. Siitä lähtien suunta muutettiin itäiseksi, jotta päästäisiin Saltesiin.

Perjantaina maaliskuun 15. päivänä

Auringon noustessa amiraali oli Saltesin kohdalla ja tuli vuoksen mukana Barre dc Saltesin läpi samaan satamaan, mistä hän elokuun 3. päivänä edellisenä vuonna oli lähtenyt purjehdukselleen.

»Päiväkirja päättyy tähän, vaikka amiraalilla olikin aikomus lähteä vesitse Barcelonaan, missä kuningas ja kuningatar olivat, sillä hänellä oli halu päästä antamaan selostus matkastaan, jonka Herra, annettuaan hänelle siitä ajatuksen, myös oli sallinut päättyä näin onnellisesti. Sillä hän tiesi ja oli siitä niin vakuuttunut, ettei hänen vakaumukseensa sekaantunut hiventäkään epäilyä, että Kaikkivaltias saa aikaan kaiken hyvän, niin että kaikki on hyvää paitsi synti, ja ettei mitään voida ajatella eikä mihinkään ryhtyä ilman Hänen mukanaoloaan.

»Tästä matkasta»—lisää Kolumbus vielä lopuksi—»olen kokenut, että Jumala on esiintynyt ihmeellisellä tavalla, niinkuin tästä kirjoituksesta voidaan nähdä, samoinkuin monista ihmeistä, joita hän matkalla ja minun hyväkseni on tehnyt, kohdattuani Teidän Korkeuksienne hovissa niin pitkän ajan vastoinkäymisiä monien ja huomattujen henkilöiden taholta, jotka kaikki vastustivat minua ja pitivät yritystäni hulluutena. Tässä toivon Vapahtajaltamme, että tämä matka olisi kristillisyydelle mitä suurimmaksi kunniaksi, vaikka se alussa näyttikin perin vähäpätöiseltä.»