[[20]] Kolumbus valittaa tuon tuosta, ettei hän ole hyvä kasvien eikä eläinten tuntija. Se kasvi, mitä hän tässä nimittää aaloeksi oli luultavasti tuoksuvaa puuta (agallochum).
[[21]] Kaikesta päättäen Kolumbus on tutustunut Marco Polon kuvauksiin Kiinasta suunnitellessaan tätä matkaa. Marcon matkakertomuksen 28. luvussa kerrotaan Gouza-nimisestä kaupungista. Se nimi esiintyy Marcon matkakertomuksen kopioissa eri tavalla kirjoitettuna; vanhoissa venetsialaisissa se on Gio-gu, Pariisin latinalaisessa toisinnossa Gio-guy, baselilaisessa Geo-gui sekä British Museumin ja Berlinin kappaleissa Cyongium, mutta kaikissa tapauksissa ensimmäinen kirjain lienee tarkoitettu lausua soinnillisena ja merkinnee samaa äännettä, joka nykyisin merkitään ts:llä, kun kiinaa, kirjoitetaan eurooppalaisin kirjaimin. Marco Polon kertomuksessa Gouza oli vauras kaupunki, jossa kudottiin kultakankaita, ja se on tietenkin voinut erikoisesti jäädä Kolumbuksen kuvitteluihin kangastelemaan. Kaupunki tunnetaan myöhemmin nimellä Tso-tsheu; se oli sadankahdenkymmenen Kiinan li'n päässä Pekingistä (n. 70 km) lähellä sitä kohtaa, missä länsi- ja etelä-Kiinan valtatiet erkanivat toisistaan. Monet muut Kiinan-matkaajat ovat myös kuvailleet tätä kaupunkia.—Mahdollista on myös, että Kolumbus tarkoittaa tässä samaa kaupunkia kuin myöhemmin kirjoittaessaan Quinsay. Kts. huomautusta 25.
[[22]] Kolumbus antoi saarelle nimen Juana. Kun kuningas Ferdinand oli kuollut, saari sai nimen Fernandina. Sittemmin sillä oli espanjalaisena nimenä Santiago ja myöhemmin Ave Maria. Mutta mikään näistä espanjalaisista nimistä ei jäänyt pysyväksi; saari piti itsepintaisesti alkuperäisen alkuasukasnimensä.
[[23]] Tämä luulo oli väärä; Amerikassa ei ollut hevosia eikä nautoja.
[[24]] Marco Polon kertomuksessa Pohjois-Kiinasta käytettiin nimeä Cathay ja Etelä-Kiinasta Manji, rajana oli itäosassa Hoangho ja länsipuolella Shensin eteläraja.
[[25]] Zai-tun ja Kin-sai ovat jälleenkin Marco Polon kertomuksessa esiintyviä kaupunkeja, Zai-tun luultavasti Amoy ja Kin-sai otaksuttavasti nykyinen Ning-po tai Tshu-san.
[[26]] Ilmeisesti kirjurien tekemä virhe; pitäisi nähtävästi olla niames, josta puhutaan päiväkirjassa etempänä.
[[27]] Tämä on erehdys. Jopa samalla saarellakin saatettiin puhua toisistaan poikkeavia kieliä.
[[28]] Las Casas kiinnittää tässä kohden huomiota Kolumbuksen hajamielisyyteen. Ollessaan ulkona merellä Kolumbus antoi satamalle nimen Puerto Santa Maria, mutta päästyään satamaan Puerto de San Nicolao. Huomattava on kuitenkin, että Cadizin lahti, joka on hyvin iso, jakaantuu niemekkeellä ulompaan ja sisempään osaan. Edellisessä on Puerto de Santa Marian satama ja jälkimmäisessä Puerto Real. Kolumbuksen käyttämä satama Haitilla saattoi olla samanlainen kaksiosainen, joten mitään hajamielisyyttä ei siten oikeastaan esiinnykään Kolumbuksen nimenjaossa, mutta sensijaan siinä voi havaita omaperäisyyden puutetta.
[[29]] Näkee väitettävän, että Haitilla ei ollut myrttejä eikä satakieliä. On kuitenkin selvää, että joulukuussa pohjolan laululinnut oleskelivat eteläisillä tienoilla—miksi ei siis myöskin Haitilla?—ja Atlantin tuolla puolen on kyllä myrtinsukuisia kasveja.