Sen sijaan toivomme häneltä turhaan suuria omaperäisiä aatteita, vielä vähemmän yhtenäisiä ajatusrakennelmia, systeemejä. Paras hänen saavutuksensa tällä alalla on Suuren Opin lyhyt teksti. Hän on kyllin totuudellinen tunnustaakseen itsekin, että Taivaan hänelle antama suuri tehtävä ei ole minkään uuden esittämistä, vaan vanhan hyvän eloonherättämistä, ei jumalallisia ilmoituksia eikä sielun puhdistuskeinoja. Hänen voimakas huutonsa on: Sinun pitää! Sinun pitää kehittää omasta itsestäsi, omasta hyvästä luonnostasi se järjellinen hyvä, jonka jo vanhat ammoin tunsivat ja jonka seuraamisesta tulee siunausta itselle ja muille. Mutta Kungfutsella ei ole mitään selitystä siihen ikävään tosiasiaan, että meillä poloisilla ei ole aina halua eikä voimaa tähän hyvään. Sitähän sai Kungfutse niin runsaasti elämässään muiden taholta kokea. Vaikka hän kuinka elävästi olisi maalannut vanhat pyhät kuulijainsa silmäin eteen, ja vaikka hän omalla elämällään tahtoi antaa uuden esimerkin ympäristölleen, ei sittenkään tulos ollut odotuksen mukainen.
Eräs Kungfutsen oppilaista on osannut tähän Akilleen kantapäähän, kun hän valittaa: "Ei se ole siinä, etten minä pitäisi Mestarin opista, mutta voimaa sen toteuttamiseen puuttuu (Li' pu tsu jē)." Mutta onhan hyvä että pannaan käytäntöön edes se voima, mikä meillä on, kunnes tavataan Hänet, joka antaa voiman tulla Jumalan lapsiksi. Siinä mielessä on Kungfutsekin ollut opettaja Kristuksen luokse.
Kungfutse läksi oikeasta päästä, kun hän vaati, että ruhtinaiden tuli näyttää hyvää esimerkkiä kansalle; heitä seuraten muu kansa kulkee helposti perässä. Suuressa Opissa lausutaan tästä: "Hallitsijat Jao ja Šuen ohjasivat isänmaata hyveillään — ja kansa seurasi heitä. Tyrannit Džie' ja Džou antoivat kaamean esikuvan — ja kansa seurasi heitä." "Yksi ainoa koti rakas — koko valtio hyverikas. Yksi koti kohtelias — koko piirin tavat parhaat. Yksi herra hurjapäinen — koko kansa kapinassa." Länsimailla on liian paljon unohdettu tätä.
Verrattaessa Kungfutsen toimittamaa kirjallisuutta Intian, Kreikan ja Rooman vanhaan kirjallisuuteen osoittautuu se verrattomasti puhtaammaksi. Siinä on suurella inholla aina esitetty kuvattavien henkilöiden varjopuolet, ja hyvettä ei väsytä koskaan ylistämästä. Tällä kirjallisuudella on siis kasvatuksellisessa suhteessa suuri merkitys. Eikä suinkaan voitane liian suureksi arvioida sitä vaikutusta, minkä nämä teokset ovat tehneet Kiinan kansaan. Voinemme huoleti väittää, että Kungfutsen kirkastamien elämänarvojen alituinen tehostaminen on ollut suurimpana tekijänä Kiinan pitkään ikään.
S.W. Williams vertaa Kungfutsea Ateenan Akropoliskukkulalle pystytettyyn kuuluisaan veistokuvaan, joka loisti yli kaikkien kaupungin kauneuksien kauas merelle, opastaen merimiehiä heidän vaarallisilla retkillään aavalla ulapalla. Kun he kaukaa ohjasivat purtensa sitä kohti, näytti se aina pysyvän yhtä etäällä. Mitä Athene-jumalattaren kuva oli Attikan merimiehille, sitä on tämä Džyin Tzï (ruhtinas, ihanne-ihminen) ei-kristittyjen siveysopettajain keskuudessa.
Kungfutse oli, niinkuin yleensä suurmiehet, aikansa suurten tarpeiden synnyttämä, Kaitselmuksen lahja kovia kokeneelle kansalle, osoittaakseen sille tien uusiin parempiin oloihin. Reformaattoriksi, siveellisen ja valtiollisen elämän uudistajaksi ja puhdistajaksi häntä voidaan täydellä syyllä sanoa.
Kiinalaisten silmissä Kungfutse on ollut yläpuolella kaiken arvostelun, 'Kaikkein Pyhin', 'Ensimmäinen Opettajista'. Selvästi tämä on julkilausuttu 'Kungfutsen Keskusteluissa'. Tzï Kung, kolmas Kungfutsen lähimmistä oppilaista, lausuu siinä eräälle, joka oli halveksien puhunut Kungfutsesta:
"Sillä ei ole mitään merkitystä. Džung Nï:tä (Kungfutse) ei voida halventaa. Muiden ihmisten kyvyt ja hyveet ovat kuin mäkiä ja kukkuloita, joiden yli voidaan kiivetä. Džung Nï on kuin aurinko tai kuu, joita ei voida tallata. Vaikka joku tahtoisi erottaa itsensä niiden vaikutuspiiristä, mitä harmia hän tuottaisi niille?" — Eräässä toisessa klassillisessa teoksessa, 'Kultainen Keskitie', laisuu sen toimittaja, Kungfutsen pojanpoika K'ung Dži:
"Kungfutsen maine leviää kautta keskusvaltakunnan, vieläpä raakalaiskansojen keskuuteen pohjoisessa ja etelässä. Mihin ikänä venheet tai vaunut tiensä löytävät, tai ihmisvoima etenee; missä ikänä kaartuu taivas yllä ja leviää maaemo alla; missä ikänä aurinko ja kuu valoaan levittävät, tai kaste ja kosteus maahan vuotavat — kaikki ne, joissa veri virtaa ja henki huokuu, kunnioittavat ja rakastavat häntä. Senvuoksi hänestä voidaan sanoa Hän on Taivaan Toveri."
Uhrimenojen ohjekaavoissa on Kungfutsen elämästä lyhyt kuvaus, joka päättyy seuraavaan juhlalliseen ylistykseen Kungtse'lle, eulogiaan, jota kunnioituksen osoituksena varsinkin hänen haudallaan yhä käytetään: K'ung Tzï, K'ung Tzï! Tā-tsai K'ung Tzï!