Ming Ti, 58-76, 'valistunut keisari'; buddalaisuus tuodaan maahan. U Ti:n aikana on jo ensimmäisiä hindulaisia saarnaajia tullut Kiinaan.
Ling Ti, 168-190, 'sielukas keisari', antoi vuonna 175 hakkauttaa Viisi Kaanonia kivipatsaisiin keisarillisen korkeakoulun edustalle Ho Nan Fu:ssa. Tarkoitus oli taata niiden säilyminen näinä levottomina aikoina. Ensimmäinen kiinankielinen sanakirja, Sō Uen, on ilmestynyt v. 121 j.Kr. Tutkinto-järjestelmä on kehittynyt; se mainitaan ensi kerran vuodelta 132 j.Kr. Sivistysharrastukset kiinalaisille luonteenomaisina lienevät vähentäneet kansan sotilaallista tarmoa. —
Han-dynastia on kiinalaisten mielestä ensimmäinen varsinaisesti kiinalainen, senvuoksi 'Han' on tullut merkitsemään varsinaista 'kiinalaista' vastakohtana muille kansanroduille valtakunnan rajojen sisällä. 'Han-ren' (ren, ihminen) on yhä vielä parhaimpia kunnianimiä kiinalaisilla. Kiinalaisille luonteenomaista on myös että Han-dynastian aikana Kiinassa on esiintynyt kolme Kiinan suurinta valtiollista vehkeilijää. Yhden, Uang Mang nimisen, olemme jo maininneet edellisen Han-dynastian aikana esiintyneen. Jälkimmäisen Han-suvun lopulla esiintyy perätysten kaksi muuta, Tung Džō ja Ts'ao Ts'ao — kansainvaellusten ja seikkailujen aika tekee tuloaan.
C. KESKIAIKA.
Noin 200-1400 j. Kr.; 1200 vuotta.
I. Tatarien ensimmäinen valloituskausi.
Noin 200-600 j.Kr.; 400 vuotta.
a) 'Kolme Valtakuntaa'.
221-265 j.Kr.; 44 vuotta; 11 hallitsija.
Seikkailurikas ja sekava aika. Kolme valtakuntaa ovat Šū, Uei ja U, joista ensinmainittu väitti olevansa varsinainen vallanperillinen; se rajoittui pääasiallisesti Szï Ts'uan maakuntaan; Uei, Pohjois-Kiina; U, Etelä-Kiina, Jangtse-virta ylimalkaisesti rajana. Dž'eng Tu, Lō Jang ja Nan King pääkaupunkeina.