III. Kiinan ensimmäinen suuruudenaika.
Ts'in ja Han-dynastiain aika, noin 200 e.Kr. 200 j.Kr.; 400 vuotta.
a) Ts'in-dynastia.
255-206 e.Kr.; 49 vuotta; 5 hallitsijaa.
Šzï Huang Ti, 221-209, 'Ensimmäinen Keisari' sekä ottamansa nimen puolesta että asiallisestikin. Usein liitetään hänen nimeensä dynastianimikin: Ts'in Šzï Huang Ti. Dynastianimi Ts'in ('hienoriisi') johtuu samannimisestä valtiosta Šen Si:n ja Kan Su:n rajamailta, josta tämän suvun hallitsijat olivat kotoisin. Ensimmäinen Keisari on Kiinan suuruuden varsinainen luoja, Kiinan muurin lopullinen rakentaja, sisäisen yhteyden ja ulkonaisen mahtavuuden aikaansaaja.
Nimi 'Kiina' (China) johtunee tämän hallitsijasuvun nimestä Ts'in (Ch'in); 'Kiina' merkitsee siis, kuvaavasti kylläkin, 'riisimaata'. Tämä nimi on kuitenkin kiinalaisille itselleen vieras, samoinkuin he pitävät Ensimmäistä Keisaria kauheimpana tyrannina mikä heidän maassaan on ollut, siitä syystä että tämä antoi vuonna 213 e.Kr. julistuksen kungfutselaisen kirjallisuuden hävittämisestä, ja julmalla tavalla tuhosi suuren osan Kiinan oppineista, 460 miestä. — Pääkaupunkinsa perusti Ensimmäinen Keisari lähelle Si An Fu:ta; sen nimi oli Kuan Džung. Tästä alkaa varsinaisesti tämän Kiinan historiassa tärkeimmän kaupungin historia. U Uang oli kyllä yrittänyt tänne sukunsa pääkaupunkia, mutta hänen jälkeläisillään ei ollut tarpeeksi valtaa eikä tarmoa säilyttääkseen tätä niin tärkeää strateegista paikkaa, liikennekeskustaa Kiinan ja Keski-Aasian välillä. Kaupunki on yhä Kiinan suurimpia (1 milj. asukasta) ja parhaiten varustettuja.
b) Han-dynastia.
206 e.Kr. — 221 j.Kr.; 427 vuotta; 26 hallitsijaa. Kao Tsu, 206-194, 'loistava alku', varsinainen nimi Liu Pang, Han-nimisen valtion ruhtinas Jangtse-virran haarajoen (Han) latvoilla, Šen Si-maakunnan etelä-osasta; Hankou:n kaupunki Kiinan keskellä on tämän joen suussa; siitä sen nimi Han K'ou, 'Han-virran suu'. Pääkaupungikseen Kao Tsu (Tsou) otti Ensimmäisen Keisarin rakentaman Si An Fu:n ('läntinen rauhan kaupunki'), jonka nimi oli nyt Dang An ('pitkäaikainen rauha'), myöskin Uei Nan ja Nui Szï. Nyt alkaa Kiinan varsinainen nousuaika. Ensi tehtäväkseen Kao Tsu käsittää klassillisen kirjallisuuden jätteiden kokoamisen. Hän toimittaa ensimmäisenä Kiinan keisarina uhrin Kungfutsen haudalla Si An Fu:sta kaukana olevassa Šan Tung:issa. — Tohtori Hermannin mukaan alkaa nyt rautakausi Kiinassa.
U Ti, 140-80, 'sotaisa keisari', karkoittaa edellisten hallitsijain aikana maata havitelleet hunnit ja kehittää kiinalaisten sotilasvallan huippuunsa. Valloitusretkillään tulivat kiinalaiset aina Rooman valtakunnan rajoille. 'Kuutta vapaata taidetta' viljellään ahkerasti; ne ovat: seremoniat, musiikki, ampumaurheilu, valjakkojen hoito, kirjoitus ja laskento (Lï, Jō, Šē, Y, Šū, Sou). Näitä harjoitettiin tiettävästi jo Kungfutsen aikanakin.
P'ing Ti, 1-6 j.Kr., 'rauhan ruhtinas'; omituinen yhteensattuma Kristuksen syntymän kanssa. Uang Mang:in kapina 9-23 j.Kr. Ajanlasku 60-vuotisiin jaksoihin mainitaan hänen ajaltaan. Paljon levottomuutta, kunnes joku hallitusta kannattavista sotapäälliköistä, Liu Hsin, saa ohjat käsiinsä, keisarina tunnettu nimellä Kuang U Ti, 25-58 j.Kr., 'loistoisa sotaisa keisari'. Pääkaupunki siirretään Lo Jang:iin (Ho Nan). Siitä tämän suvun nimi: Jälkimmäinen eli Itäinen Han-dynastia. Nykyinen maakuntajärjestelmä alkaa; 30 maakuntaa supistetaan 13:ksi.