Toinen pääsyy julkaisuumme on ollut halu tehdä Europaeuksen ansioita tunnetuksi ja tuoda lisiä hänen elämäkertaansa.
Varsinaisen sysäyksen julkaisuun antoi se havainto, että Elias Lönnrotin kirjekokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa oli säilyssä Europaeuksen kirjeitä, joista osa valaisi hänen runonkeruumatkojansa. Kun nekin näistä kirjeistä, jotka eivät koskeneet runonkeruuta, olivat pääasiallisesti samalta aikakaudelta ja koskivat kirjallisia tehtäviä, pyysimme Seuralta että saisimme painattaa ne kaikki yhdessä matkakertomusten kanssa, mihin Seura suostuikin. Kokoelman täydennykseksi saimme Suomen Muinaismuisto-Yhdistykseltä luvan julkaista H. A. Reinholmin kokoelmissa säilytettävät Europaeuksen kirjeet, ja t:ri Gunnar Castrén antoi käytettäväksemme ne kirjeet, jotka Europaeus ou M. A. Castrénille kirjoittanut. Näistä arvokkaista lisistä pyydämme saada lausua vilpittömät kiitoksemme Suomen Muinaismuisto-Yhdistykselle ja t:ri Castrénille.
Muutamia kirjeitä olemme saaneet A. Ahlqvistin ja A. J. Sjögrenin kirjekokoelmista, joista edellinen säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, jälkimäinen Yliopiston kirjastossa.
Kun teoksemme jo oli valmistumaisillaan, saimme rovasti A. Wareliukselta vastaanottaa kuusi Europaeuksen kirjettä, jotka olemme painattaneet liitteeseen, koska niitä ei enää käynyt sovittaminen kronologiseen järjestykseen. Pyydämme tästä lahjasta saada sydämmellisesti kiittää antajaa.
Liitteeseen on myös painettu Suomettaressa v. 1853 ja Morgonbladetissa v. 1854 tavattavat kirjeet, jotka vasta työn lopulla tulimme tuntemaan.
Mitä kirjeiden ja matkakertomusten asuun tulee, on ne aivan muuttamatta julkaistu, ainoastaan joku pieni sanan alkukirjain on yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi muutettu isoksi tai päinvastoin, muutama pilkku, yhdys- ja korkomerkki lisätty.
Helsingissä maaliskuulla 1903.
Julkaisija.
1. Lyhyt kertomus matkustuksestani. [Vv. 1845-6.]
Lähdettyäni keväellä 1845 Kajaanista, al'oin minä Tohtor Lönnrotin neuvon jälkeen, vasta Ilomantsin rajalla hakea runoja. Koitereen järven yli tulin Ilomantsiin ja itään päin matkustain tulin Wenäen rajan yli Lupasalmen kylään. Sieltä matkustin etelään päin Himolan kautta Kuutamolahteen, ja sieltä takaisin Suomen puolelle Megrin Liuvusvaaran, Kuolismaan ja muiden kylien kautta Megrijärven kylään. Tässä kylässä tapasin vasta kunnon laulajan Simana Sissosen. Muutamia olin edellisissäkin kylissä laulattanut, mutta saalis oli vähä, johon tottumattomuuteni ja rahvaan pelko oli syynä. Vasta Sissoselta sain kelpolailla runoja, sillä häntä parempaa, eikä vertaistakaan löytynyt sen jälkeen, paitsi hänen sisärtänsä Irinaa Weitsyrjässä likeellä Korpiselkää, jonka luona kävin tänä vuonna toukokuun alussa, ja joka niinkuin Simanakin, lauloi minulle lähille 70 runoa.