Fennomanerne sträfva till att befordra Finnarnes förskridande till den förädling, Försynen bestämt dem. Sådant kan blott ske genom det språk, hvarmedelst deras själ lefver och tänker. Detta språk önska vi derföre med tiden till samma rättigheter, som Svenskan hos oss ännu innehar, om hvilkets skeende äfven Eders Excellence yttrade Sin öfvertygelse. Finskan önska vi dock ingalunda med någon brådskande hastighet opp. Allt bör hafva sin tid. Blott förberedande åtgärder för den yngre generations bästa önska vi, isynnerhet att i skolorne mera skulle användas för att lära finska. Allmogens önskan är naturligtvis färnämligast, att rättegångs hanlingarne måtte skrifvas på finska, men det förnämsta torde ligga deruti, att på finska skrifna handlingar skickade ifrån de lägre domstolarne till de högre skulle åstadkomma vida mera besvär en nytta. Bra vore det dock, om sådana handlingar, som icke skulle komma till sådana ställen, der deras finska drägt fölle besvärlig, skulle tillåtas att skrifvas på finska, fast också mot en större betalning.

En stor mängd, kanske största delen af de ärender, som behandlas i mångfaldiga slags embetsverk, och hvilka icke omedelbart angå finska bonden, måga gerna behandlas på svenska, huru länge det behagas; svenska språket kommer dock aldrig att försvinna ifrån de bildades krets i vårt land, såsom jag för nära tre veckor sedan äfven i vår tidning yttrat. Ingen annan nytta hade man deraf, att i förtid vilja införa finskan i alla embetsverk, än att det skulle tjena vederbörande till skriföfningar i finska språket, men sådant torde bäst höra skolan till.

Anseende mig tillräckligt hafva antydt fennomanernas önskningar har äran med högaktning och vördnad framhärda

Eders Excellences allerödmjukaste tjenare
D. E. D. Europaeus.

36. Lönnrotille.

[12 p. tammik. 1848.]

Kunnon Velloseni!

Vähä joukko sanoja, sanalaskuja ja arvautuksa seuraa tämän mu'assa. Muutamia satujakin löytyy, joita kuitenkin ai'on toimittaa` Suomettareen. Hyvä olisi, jos Sinäkin lähettäisit tänne muutamia ennen keräämiäsi satuja ja itkuvirsiä välttämättömästi. Mitä viimeiskeväinä lähetit, niistäkin panen vielä muutamia Suomettareen, jonka tehtyä lähetän kaikki takaisin. Ei se haittaa`, jos vähän välistä Satujakin Suomettaressa on, kuin ei kuitenkaan muutakaan huvittavaista meiltä siihen paljon heru`. Kalevalasta pitäisi Sinun joitakuita paikkoja poiskin jättämän, jonka ehkä itsekkin tehnet kehoittamattani. Mutta kuitenkin. Sellaiset paikat, jotka siveyttä vähän koskeevat, esim. Potkasi punasen portin Vasemella varpahalla. — Jäniksen jäpimä (jävintä) mailla. — Jonk' on ei maloa ma'annut. Pohjan akan saunasanat j.n.e. saisivat vahingotta jäädä` pois, taikka toisin asetettaa`. Että Kalevala hyvin sopisi vallasvä'enkin naispuolille, sitä pitäisi pyydettämän. Pitkältä pistäävät monet loihtusanatkin, esim. Lemminkäisen metsäsanat hirveä ajaessansa, josta varsinkin koiran sanat voivat jäädä` pois, kuin Lemminkäisellä Lappalaisen kodalle tullessa ei nimitetä koiria olleen, eikä hän luultavasti tullutkaan koirinensa Pohjolan tyttiä kosiin. Se paikka, sekä Vipusen loihdot, Ilmarin emännän karjasanat, mainitut saunasanat j.n.e. tuleevat kuitenkin Loihtukirjaan, jonka tähden Kalevalassa voivat olla` lyhemmiten, ehkä ensimäisessä painossa nä'ytteeksi olivat hyödyllisetkin, ja halukkailta siitä voivat lu'ettaa`!

21:ssa runossa 269:stä säkeestä lähteen on muutamia lapsien laulusta tulleita säkeitä. Ovatpa ne hyvin sen luontosiakin. Saisivat siis jäädä` pois, ja kipeä sopivilla aikamiehen sanoilla, vaikka lyhemmitenkin, parannettaman. — Monet säkeet, jotka nyt ovat toisintoina, sopisivat paremmin, kuin runon sisässä olevat, välistä runosääntöjen vaatimuksesta, välistä ajatuksenkin, esim. 6:nessa runossa 75:nessä säkeessä sopii "veitikasta" Lemminkäisestä paremmin sanoa` "Su'an seinähän sivalsi" kuin nuoin siivosti "Su'an orrelle ojensi". 3:nen runon alkuun tulee pel'otta pantavaksi "Katritar (on) neito kaunis Sisär nuoren Joukahaisen" ja monta muutakin nimeä ja paikkaa sopinee samoin pantaa` sisään.

Pitää välttämättömästi Kalevalan vielä odottaman yli kesän, kunnes runot tarkemmin saadaan Inkerin puolelta, sekä muista paikoista Saimaan, Suomen lahden ja Laatukan väliltä. Vieläpä pitäisi Tverin läänissäkin ennen sitä välttämättömästi käytämän. Saisitkin kehoittaa` Viipurinkin Seuraa liikkeille siinä asiassa, Eipä tuo ollut niinkään mieliksi, kuin ei minun kirjauksestani mitään huolineet. Tuskin kuitenkin käyttäneevät rahojansa parempaan, kuin runon kerääjille, jos vaikka moniaita satojakin antaisivat. Onhan niillä muitakin rahoja, ei ainoat Wilken antamat. Nykäseppäs Veikkonen! ehkä jostakusta muualtakin kuin ainoasta Yliopistosta pöyhöää joku halukas ja kelvollinen mies ylös. Mutta eihän silloin mitään pöyhöä` kuin ei pöyhötetä`, ja eihän tuossa vaivaa mitä olisi. Jos sitte onnistaa, niin onnistaa, mutta jos ei, niin sittehän on vähintäin huoletta, kuin tietää kostelleensa.