Jos et Maamittareiltanne vielä liene kysellyt järvein nimiä päätteellä tiira, niin ole hyvä ja kysele nyt keltä sopii. Tuonlaisena, mutta ei missään lapin sanana jaur pidettävänä tavataan se useassa kymmenessä järven nimessä Wenäjällä ja Sipiriassakin useimmin muodolla tor, tur, esim. Wolentor, Koltor, Obloptur, Sindor, Jelpijador, Schamtyltur j.m., jotka kaikki ovat Uuralin tuolla puolella paitsi Sindor, joka on pari sataa virstaa Uuralista tänne päin Wytschegdan latvoilla. Toista sataa virstaa Oniegan järvestä itään päin tavataan järven nimi Katrostyr (Катростырь), josta juoksee joki Katromå, ja kuin päälle 70 joen nimeä päätteellä må tavataan Wenäjällä, niin jos mikään muu joen nimein pääte niin ainakin se on siinä kielessä, johon se on kuulunut, merkinnyt jokea. Mutta jos niin on, niin on kyllä samassa kielessä dirkin merkinnyt järveä. Samaa vahvistaa Tverin läänissä löytyvä järven nimi Kesadra (verro goda ja gda Tigoda, Wologda, gora ja gra, Ingora, Wytegra), josta juoksee joki Kesa, löytyvä parissakin paikassa muualla ja varustettuna päätteellä ma: Kesma. Jo nämätkin vähät näytteet ja selitykset osoittanevat, että puustavi t kuuluu päätteesen, eikä voi olla mikään väliin pistettävä liika ääni. Näyttää tämä vähäinen osoitus myöskin, kuinka paljon semmoiset nimet antavat tutkijalle tekemistä ja johdatuksia monen asian perille. Kalix-elf kuuluu kutsuttavan suomeksi Kainuun-joki, ja Kalas-joga, niin kuin Lappalaiset sitä kutsuvat, on siis emänimi ruotsin kieliselle nimelle. Tämä osoittaa, että Ruotsalaiset tulivat Kainuunjoelle ennen kuin Suomalaiset, koska Lappalaiset ja ei Suomalaiset olivat siellä antamassa Ruotsalaisille paikkainsa nimiäkin. Jos nyt Kainuun joesta länteen ja etelään päin paikkain nimein kanssa on sama laita, niin toteutuu arvelukseni, ja vieläpä voipi tulla perille, jos eivät liene siellä ensiksi tavanneet jotakuta muuta kansaa eikä Lappalaisia enemmin kuin Suomalaisiakaan, sillä Kalas ei kuulu olevan Lapin kieltäkään; mutta jos se on jonkun kolmannen kansan kieltä, niin on se niin hyvin siitä suorastansa kuin Lapinkin kielen kautta voinut tulla Ruotsalaisille. Tästä mutkasta yksinänsä ei siis voi mitään muinaiskansallista tietoa johtaa. Tiedätkös muita semmoisia eriskummaisia nimiä kuin Ankkapura = Anjalan koski, (pura=? koski) ja Avasaksa? Kuin aika antaa, niin rupean käymään maamittari-toimituksen konttuorissa keräämässä kaikki siellä kartoilta saatavat epä-suomalaiset Suomen paikkain nimet. Kerran kävin jo mennä keväänä siellä, mutta en silloin paljon saanut enkä kerinnytkään saada.
Kirjoita näistä asioista vaikka Oulun W. sanomillesikin jotakuta jos mitä tiedät ja ymmärrät.
Toivon kohta saavani mitä anonut olen. Eikä mitään muuta tällä erällä, kuin toivotan hyvää uutta vuotta.
Veljesi
D. E. D. Europaeus.
Helsingissä 24 tammik. 1852.
85. Lönnrotille.
[17 p. huhtik. 1852.]
Jalo Veljyeni!
Koska täällä tuumitaan antaa ensimäistä puolta Ruotsalais-suomalaisesta Sanakirjasta erittäin ulos, niin anon, että olisit hyvä ja lähettäisit tänne lävitse käymäsi arkit, niistä, joita joulun aikana sait ja joihin lupasit merkitehä painovirheitä ja muita vikoja sekä liitellä lisiä ja tarpeellisia muistutuksia. Jos tässä tahi tulevassa postissa saat nykyisemmin painettuja arkkia lävistelläksesi, niin ole hyvä ja lähetä nekin tänne, jos puolentoista tahi kahden kuukauden kuluessa kerkeät lävitse katsaista. Minulla on suuri halu, saada nähdä muistutuksiasi ja lisiäsi, ainakin toivon niistä paljon hyvää.
Saapi nähdä, jos pääsen kesäkuun lopulla tahi heinäkuussa Savossa käymään. Kielenkin tuntemiseksi olisi semmoinen matka hyvä ja kumppanini kanssa työksentelisin siellä niinkuin täälläkin. Jos kohta aikaakin sillä lailla entisen lisäksi kuluisi, niin voittaisi sanakirjan kunnollisuus melkeästi, ja se on minun mielestäni pää-asia. Hämeenkin murretta saisin sillä tiellä kuulla ja tutkia, ja se olisi mielestäni suuri voitto, sillä itä-suomea minä jo olen melkein paljon kuullut sekä kotona että matkoilla. Voi aina hyvin! sitä toivottaa