veljesi D. E. D. Europaeus.
Helsingissä 17 huhtik. 1852.
86. Lönnrotille.
[12 p. kesäk. 1852.]
Kunnon Veljyeni!
En tiedä, lieneekö Maister Elmgren ajoissa tahi ensinkään lähettänyt Sinulle kirjaustani, jonka kirjoitin pari kuukautta sitte ja vein Elmgrenille lähetettäväksi Sinulle sanakirjan arkkein kanssa seuran sinetin turvissa, johon minulla lieneekin ollut oikeutta, kuin kirjauksessa ainoastansa seuran puoleisia asioja löytyi. Vastausta Sinulta ainakin ei vielä ole tullut, ehkä sitä hyvin olen toivonut.
Älä nyt pane pahaksi, jos pyydän Sinua olemaan hyvä ja mitä pikemmin lähettämään nähdäkseni ja hyväksi käyttääkseni kaikkia havaitsemiasi ja muistutuksiasi sekä lisäyksiäsi, joita lienet kerinnyt tehdä niihin Sinulle jo ennen lähetettyihin sananakirjan arkkiin, sekä jos mitä ennätät luultavasti tässä postissa lähetettäviin arkkiin merkitellä. Painovikoja, joita paikoittain näyttää tulleen melkein liiaksi, mutta joita vasta koetaan tarkemmin välttää, lienet myöskin merkitellyt, mitä lienet älynyt. Jos siis joitakuita semmoisia olisit älynyt useampia kuin mitä myötä seuraavassa kirjassa olen merkitellyt, niin ole hyvä ja lähetä niistäkin minulle tiedon.
Jos tarvis vaatii, niin ilmoitan sitte sanomalehtein kautta mitä pitää, sekä paino- ja muita vikoja että muistutuksia ja lisäyksiä, ja sellaisia lienee tarvis ilmoittaa varsinkin, jos pitää vastaamani jotakuta arvostelijata. Tahi ole Sinäkin niin hyvä ja kirjoita kohta jotakuta arvosteluksen tapaista, niin olisi mieleni aivan hyvä.
Kuinkas on matkakertomustesi kokoonpainamisen kanssa? Aivan hyvä asia olisi, jos ne todella saataisiin kokonaisena kirjana ulos. Semmoinen kirja tekisi ainakin hyvää. En minäkään ole saanut tilaa lukeakseni ympäri aviisseja levinneitä kirjoituksiasi, sitte päivin kuin mitä lienen ensin lukenut, mutta joka nyt jo on melkein jälettömäksi muistista hajonnut.
Jos en kukaties lähtene Mustialan kokousta katsomaan, ja sen puolen Suomea kuultelemaan, niin muuten varmaankin jään koko kesäksi tänne apulaisten kanssa yhtenänsä työtä tekemään. Jos kerkeän, niin tulee toinen osa sanakirjaa vuoden lopulla ulos; mutta ainakin on aikomukseni säästää yhtä vähän aikaa kuin vaivaakin saadakseni kuta kunnollisempaa työtä aikaan. Kyllä ainakin nyt ahkeruuttakin pitää kovasti ruvettaman kiinnittämään, niin että loppu kuitenkin tulisi niin pian kuin mahdollista.