[8] Ehkä sama henkilö kuin Ktesiphon, joka teki Demosthenen seppelöimistä koskevan ehdotuksen. Toisten mukaan Paiania-kuntaan kuuluva Aiskhineen mainitsema henkilö, joka myöskin teki erään päätösehdotuksen; vrt. 75 §.
[9] Kaikkein helleenein liittovaltioiden edustajain olisi pitänyt kokoutua Ateenaan yhteiseen neuvotteluun (vrt. Ai. 58 §).
[10] Tarkoittaa kelvotonta ihmistä. Tarinan mukaan sen niminen henkilö oli eräs epheesiläinen, jolle Lyydian kuningas Kroisos oli antanut rahoja, jotta hän kokoaisi sotaväkeä persialaisia vastaan, mutta tuo antoikin saamansa varat Kyrokselle.
[11] Serreion (Serrion) on Thraakian eteläisellä rannikolla sijaitseva paikka; Myrtenon ja Ergiske todennäköisesti samalla suunnalla.
[12] Aiskhines oli syytöspuheessaan tahallaan väärennellyt mainittujen paikkain nimiä, ne kun hänen mielestään olivat vähäpätöisiä ja outoja (Ai. 82 §).
[13] Aiskhines oli moittinut (Ai. 76 §) Demosthenesta m.m. siitä, että hän oli häpeällisesti mielitellyt Philippoksen lähettiläitä, päästämällä heidät kansankokoukseen esittämään sanottavansa, johon ensin neuvoston olisi pitänyt antaa suostumus, sitten kun lähettiläitä oli kuulustellut valtion juoksevia asioita hoitava valiokunta, prytanit.
[14] Vierailla lähettiläillä oli teatterissa kunniapaikkansa, heille osoitetut etusijat. Yleinen sisäänpääsymaksu oli kaksi obolia (1 oboli = n. 16 p.), jonka varattomien puolesta valtio suoritti. Siis 2 obolin sija oli tavallinen kansan käyttämä paikka, jonka jokainen voi rahallaan lunastaa.
[15] Attikalaisen kalenterin ensimm. kuukausi, heinä- ja elokuu; saanut nimensä hekatómbaia (hekatón, bus = sata härkää käsittävä uhritoimitus) juhlan mukaan. Kuukaudessa oli joko 29 t. 30 päivää kuun kierroksen mukaan. Kuukauden viimeisen päivän nimenä oli héne kai néa (hémera t. selene) = edelliseen vuoteen (kuukauteen) kuuluva ja uusi (päivä t. kuu), s.o. kuukauden viimeinen päivä oli myöskin seuraavan kuukauden ensimm. päivä, kun uusi kuu silloin syntyi.
[16] Solonin (arkonttina v. 549 e.Kr., k. 559) laskemille perustuksille Kleisthenes v. 510 rakensi Ateenan yhteiskuntalaitoksen uudelle kansanvaltaiselle pohjalle. Ateenan kansa oli vanhastaan jaettuna neljään heimoon (phyle), nämä taas sukuihin ja veljeskuntiin. Tämän rinnalle Kleisthenes loi uuden jäsentelyn. Pienimmäksi itsehallintokeskukseksi tuli kyläkunta eli demos. Demokset taas yhdistettiin kymmeneen suureen osastoon, joita nimitettiin vanhalla heimo (phyle)-nimellä. Kuhunkin phyleeseen tuli kolme toisistaan erillään olevaa demosta: merenrannikolta, sisämaasta, Ateenan läheisyydestä. Meidän kuntajakomme mukaan voisi phyleetä verrata ehkä kihlakuntaan, demosta pitäjääseen (pitäjäkuntaan). Heimoittain arvottiin demoksien esittämistä ehdokkaista jäsenet Ateenan 500-miehiseen valtioneuvostoon, 50 kustakin phyleestä. Yhden phyleen edusmiehet (prytanit) olivat aina vuorotellen kukin noin 35-36 (38-39) päivää (1/10 osa vuotta) neuvoston hallitsevana valiokuntana. (Vrt. Tudeer. Kreikan kansa persialaissotien aikana, ss. 97-100; 13 selit.).
[17] Päätös on sulkujen kehyksissä, koska sitä monesta syystä ei pidetä alkuperäisenä. Olen kuitenkin tämän päätöksen, samoin kuin muutkin sentapaiset vastedes tavattavat liitteet, suomentanut, koska ne esiintyvät käyttämässäni tekstipainoksessa ja muutenkin mielestäni aina valaisevat yleistä tilannetta.