Maurepas hymyili viekasta hymyä. Hän tunsi herttuan helposti syttyvän, mutta myös yhtä helposti talttuvan turhamielisyyden.
"Onko kuninkaan porvarillinen ystävätär vahingoittanut teitä?"
"Sitä en voi suinkaan sanoa. Mutta — voinhan myöntää, etten ole huomannut markiisittaren olevan niin herkän omaksumaan minun hyvää tarkoittavia neuvojani ja vihjauksiani, kuin alussa oli syytä luulla."
"Vai niin. Hm, ja mitä sanotte tuosta?"
Maurepas osoitti kirjettä.
"Viisitoista vuotta Orry on ollut toimessaan. Nyt häntä ei ainoastaan eroteta kuninkaallisten rakennuslaitosten yli-intendentin virasta ja anneta hänen virkaansa Pompadourin sukulaiselle — muuten kerrotaan, että Tournehem on hänen isänsä — vaan Orryltä riistettiin myös hänen toimensa valtion raha-asiain ylitarkastajana."
Maurepas iski nyrkkiä pöytään.
"Se on ruma juttu ja varmaa on, ettei ainoastaan la Poissonière, vaan kaikesta päättäen myöskin tuo vanha suunsoittaja Poisson, virallinen isä, on työntänyt sormensa peliin. Orry lienee ollut esteenä Pâris-veljesten tiellä. Voilà!"
Maurepas otti kirjeen ja luki ääneen:
"Pâris-veljekset tietävät, että he ovat tuiki välttämättömiä. Tämän johdosta he ovat saaneet Pompadourin pitämään huolta siitä, että heidän liikeasiansa vapautuvat Orryn rasittavasta valvonnasta. He ovat selittäneet suoraan, etteivät he halua ryhtyä uusiin asioihin, niin kauan kuin ylitarkastaja on paikallaan."