Etuhuoneessa oli ovi avautunut.
Eräs markiisittaren lakeija kohotteli olkapäitään ja koetti estää muuatta kuriiria syöksymästä saliin.
Kuningas, joka istui vastapäätä ovea, oli nähnyt kaikki. Hän antoi merkin palvelusvuorossa olevalle kamariherralle, joka istui lähinnä häntä.
Noaillesin herttua riensi ovesta ulos ja sulki sen jälkeensä. Hetken kuluttua hän palasi näköjään levottomana.
Hän astui kuninkaan ja Contin prinssin väliin ja sanoi kuiskaten:
"Pikasanoma rouva markiisittarelle. Neiti d'Étioles on vaarallisesti sairastunut luostarissa."
Kuningas pelästyi. Pikku Alexandra, josta hän niin paljon piti, vaarallisesti sairas!
Jeanne ei ollut huomannut juuri mitään siitä, mitä oli tapahtunut.
Hän oli kiintynyt vilkkaaseen keskusteluun Machaultin kanssa, jolle hän kertoi säteilevin kasvoin, miten nopeasti hänen sotaopistonsa edistyi.
Ennenkuin Ludvig ilmaisi mitään markiisittarelle, käski hän herttuaa kuiskaten toimittamaan kaikkein nopeimmilla hevosilla henkilääkärinsä Senacin ja kirurgi La Martinièren L'Assomptioniin, panettamaan vaunut valmiiksi markiisitarta varten ja ilmoittamaan asiasta madame du Haussetille.