Vasta sitten, kun Pompadour nähtiin joka päivä seurustelemassa isä de
Sacyn kanssa, ruvettiin uskomaan hänen sanojaan.

Hyväntahtoinen pater tuotti Jeannelle kuitenkin pettymyksen.

Tosin pater toteutti kaikki hänen toivomuksensa sikäli, mikäli oli kysymyksessä lievä ja suvaitseva arvostelu ja suuri taito saada aikaan sovitus tämän maailman menon ja taivaan vaatimusten välillä. Mutta toiselta puolen hänen menettelytapansa oli perinpohjainen ja ikävä. Syntyi pitkäpiimäisiä keskusteluja, jolloin pappi ei evännyt hänen toivomuksiaan eikä luvannut niitä täyttääkään, loppumattomia väittelyjä markiisittaren kannasta filosofiaan ja varovia ja urkkivia kysymyksiä hänen synnillisestä suhteestaan kuninkaaseen.

Jeanne kadotti kärsivällisyytensä. Hän selitti lyhyesti ja jyrkästi rippi-isälleen, että hänen tarvitsi saada kirkon siunaus saavuttaakseen sellaisen sijan kuningattaren hovissa, jota hän ja kuningas halusivat.

Isä de Sacy joutui ymmälle. Hän kajosi hyvin varovasti erääseen arkaan kohtaan, joka nähtävästi jo aikoja sitten oli häntä ajatteluttanut: hän ilmoitti vihastuneelle rippilapselleen, ettei synninpäästöä voisi ajatellakaan, ennenkuin markiisitar tekisi sovinnon puolisonsa kanssa, palaisi katuvana hänen luokseen ja itse pyytäisi herra d'Étiolesilta anteeksi.

Jeanne hämmästyi. Mitään tällaista ehtoa ei ollut juolahtanut hänen mieleensäkään. Mutta kuinkahan kävisi, jos Charles rakastaisi häntä vieläkin eikä pitäisi hänen lähentymistään tyhjänä muodollisuutena, vaan sydämen asiana?

Isä de Sacy tarjoutui laatimaan vaikean kirjeen markiisittaren puolesta.

"Kernaasti minun puolestani", vastasi Jeanne lyhyesti ja riensi tiehensä.

Sillä aikaa kun saamaton pappi yritteli sepittää katumuskirjettä, oli Jeanne jo aikoja sitten päässyt pelastavaan ajatukseen. Ennenkuin isä de Sacy oli saanut kirjettä valmiiksi, seisoi Soubisen prinssi, joka oli markiisittaren uskollisimpia ystäviä, Charles Guillaume d'Étiolesin edessä ja ilmoitti tälle, että hän seuraavana päivänä saa madame Pompadourilta kirjeen, jossa tämä pyytää häneltä anteeksi ja lausuu toivomuksen päästä takaisin hänen luokseen.

Prinssi laski isällisin elein kätensä ällistyneen aviomiehen olkapäälle.