"En voi muuta kuin myöntää teidän olevan oikeassa, hyvät herrat. Ennen kaikkea minusta tuntui mielenkiintoiselta se paikka, missä naisista kaunein istui hänen majesteettinsa kuningattaren hovinaisten keskessä."
La Vallière astui lähemmä herttuoita, jottei se nuori puolalainen aatelismies kuulisi hänen sanojaan, joka eilen illalla oli saapunut Versaillesiiin toimittamaan Stanislauksen asiaa tämän tyttärelle, kuningattarelle.
"Ette voine, hyvät herrat, tämän ilmeisen tosiseikan jälkeen enää kieltää, että madame de Maillyn huoneet pikku kammioiden vieressä ovat taas saaneet asukkaan."
Richelieu kohautti olkapäitään.
La Vallière kääntyi Ayeniin päin.
"Te, joka olette hänen majesteettinsa uskottu —"
Richelieu keskeytti hänet säädyttömästi hymähtäen,
"— vastaatte tietysti madame d'Étiolesin menestyksestä, vaikka voidaankin olla taipuvaisia panemaan koko juttu Binet-paran niskoille."
"En välitä ollenkaan puolustautua teidän hyökkäyksiltänne, hyvät herrat. Tahdoin kruununprinssin juhlallisuuksien aikana pitää kuningasta hyvällä tuulella. Ja se on minulle onnistunutkin. Jokin muu —"
"Jokin muu on teidän onnistunut tehdä vielä paremmin, Ayen. Nimittäin suututtaa prinsessa de Rohan, jota te, rakas herttua ette voi suvaita."