HURRI. Rallattelee se vaan ratoksensa. (Menee hoippuen naisten luo ja laulaa, notkistellen polviaan).
Vanhan heilun riivatun
Minä tervavedessä keitän,
Uuden herran siunatun
Minä silkkitakilla peitän!
ANNA (vetää Tiinaa kädestä). Tule, Tiina hyvä, salin puolelle — saamme siellä edes olla rauhassa! (Menevät keittiön kautta sisälle).
HURRI (kumartelee perään). Lykka po dillen! sanoo ruotsalainen.
Kuudes kohtaus.
HURRI, 1:n, 2:n ja 3:s TUKKIMIES (tulevat sisälle,
köyhinä mutta kopeina).
1:n TUKKIMIES (pilkallisesti). Hurriko se täällä isännöipi, luulin Metsolaisen vielä elävän?
2:n TUKKIMIES. Taitaa olla vävynä talossa, kovin näyttää kopealta mies!
HURRI (seisten hajasäärin, tiuskasee). Tässä teidän isännäksi on kyllä, mokomatkin tukkiroikaleet!
3:s TUKKIMIES. Eikö lyödä kahvikirvestä, tässä jalkojemme levätessä?