"Se on jotakin, että hän osaa ajatella. Minä en sitä osaa. Missä Miriam on?"
"Hän on vapaa."
"Se on myös jotakin. Sinä olet sen toimittanut. Hyvä, hyvä Honain, ole hellä tätä suloista lasta vastaan, jos kohta vaan minun tähteni. Sinä olet nyt ainoa, mitä hänellä on jälellä."
"Olethan sinäkin jälellä."
"Hänen onnettomuutensa tuottaja."
"Elä ja ole hänen tukenansa."
"Kuinka se kävisi laatuun? Nämät muurit — pako? Ei, ei; se on mahdotonta."
"En minä sitä luule."
"Todella! Minä teen kaikki. Puhu! Voimmeko lahjoa heitä? voimmeko rusentaa heidän päänsä? voimmeko —"
"Tyynny, ystäväni. Meidän ei tarvitse lahjoa, meidän ei tarvitse vuodattaa verta. Meidän tulee hieroa sovintoa."