"On: joudutaan, joudutaan, että saamme hyvän paikan. Missä Abdallah on?"
"Hän myypi sorbetia torilla. Kyllä me tapaamme hänen. Onko Alroy jo tuotu ulos?"
"On! hän tulee toista tietä. Me emme ennätäkään. Ajattelepas
Abdallah'ta, joka seisoskelee torilla ja myypi sorbetia!"
"Isä, anna minunkin tulla!"
"Sinä olet vaan tiellä, sinä olet liian nuori; sinä et näkisi mitään.
Pikku poikien tarvitsee jäädä kotiin."
"Ei, ei heidän tarvitse. Minä tahdon tulla. Sinä saat nostaa minut selkääsi."
"Missä Ibrahim on? Missä Ali on? Meidän täytyy kaikkien pysyä koossa. Me saamme ponnistaa voimiamme sitä varten. Minä soisin, että Abdallah olisi täällä. Ajatteleppas häntä, joka seisoskelee torilla ja myypi sorbetia!"
"Astukaat suoraan eteenpäin. Se on oikein. Siitä ei olisi mitään hyötyä, että astuisimme tuota tietä. Basaari on suljettu. Tuossa on Jafreddin, tuossa on Osman Effendi. Hän on saanut uuden palvelian."
"Niinpä kyllä, minä näen; ja vieläpä aika kauniin pojan."
"Isä, aikovatko he seivästää Alroy'n elävältä?"