Mr. Pym ei ole liittänyt kertomukseensa mitään selityksiä ja väittää muka varmaksi asiaksi, että itäisimmän kuilun päästä löydetyt pykälät eivät olleet mitään kirjaimia, vaikka näennäisesti niitä muistuttavat. Tämä väite on esitetty niin yksinkertaisesti ja tuettu niin vakuuttavalla todistuksella, nimittäin pölystä löytyneiden pirstaleiden ulkonemain sopimisella seinässä oleviin pykäliin, että meidän täytyy uskoa kirjoittajan tarkoittavan täyttä totta; tämän varmaan jokainen järkevä lukija myöntänee. Mutta koska kaikki kuvioita koskevat seikat ovat perin merkilliset — varsinkin verrattaessa itse kertomuksessa tavattaviin väitteisiin —, lienee paikallaan sanoa parisen sanaa niistä kaikista — sitäkin suuremmalla syyllä kun nämä seikat ovat epäilemättä jääneet Mr. Poelta huomaamatta.
1:nen, 2:nen, 3:s ja 5:s kuvio muodostavat, yhdistettyinä samaan järjestykseen kuin kuilutkin ja vailla pieniä syrjähaarautumiaan eli holvejaan, jotka, kuten muistettaneen, olivat vain pääsalien välisinä käytävinä ja aivan eri laatua, etiooppilaisen sanajuuren "olla varjoinen", josta kaikki varjon eli pimeän taivutukset johtuvat.
Mitä vasemmalla eli pohjoisimmalla puolella oleviin pykäliin tulee, on melkeinpä varmaa, että Petersin mielipide oli oikea ja että ne näennäisestä hieroglyyfimäisyydestään huolimatta todellakin olivat taidetyötä ja tarkoitetut kuvaamaan ihmismuotoa. Ylimmäinen rivi on ilmeisesti arabialainen sanajuuri "olla valkoinen", josta kaikki kirkkauden ja valkoisuuden taivutukset johtuvat. Alin rivi ei ole niin heti ymmärrettävissä. Kirjaimet ovat hieman rikkonaisia ja hajanaisia; mutta sittenkään ei saata olla epäilystä siitä, että ne täydellisinä ovat muodostaneet kokonaisen egyptiläisen sanan "Etelän piiri". Huomattakoon, että tällainen tulkinta vahvistaa Petersin ajatusta "pohjoisimmasta" kuviosta. Käsi on kurotettu etelää kohti.
Tällaiset päätelmät avaavat laajoja aloja mietiskelylle ja mieltä jännittäville arvailuille. Ne olisi kenties otettava huomioon muutamain kertomuksen heikoimmin haahmoteltujen tapausten yhteydessä, vaikkakaan tämä yhdysside ei millään huomattavalla tavalla ole täydellinen. "Tekeli-li" oli Tsalalin säikähtyneiden alkuasukasten huuto huomatessaan merestä löydetyn valkean eläimen raadon. Se oli myöskin tsalalilaisen vangin kauhun huudahdus, nähdessään Mr. Pymillä olevia valkeita esineitä. Sitä kirkuivat vielä ne nopealentoiset valkeat jättiläislinnut, jotka tulivat etelän valkeasta utuverhosta. Ei mitään valkoista löytynyt Tsalalista enempää kuin matkallakaan sen tuolle puolen. Ei ole mahdotonta, että perinpohjainen kielitieteellinen tutkimus on huomaava Tsalalin, kuilujen saaren nimityksen joko koskevan itse kuiluja tahi niitä etiooppialaisia kirjaimia, jotka niin salaperäisesti oli piirretty niiden kaarroksiin.
"Olen kaivertanut sen vuorten onkaloihin ja kirottu olkoon kallioon kätketty tomu."