»Oi, täti Mae!» hän huudahti. »Olen niin ihastunut. Mutta sinun olisi pitänyt nähdä hänet, ja äiti, minä sain mitä sukevimman ratsastushatun!» He siirtyivät puhuessaan arkihuoneen ovelle päin, jota Guy piti auki. »Guy, minulla on sinulle mitä uhkein joululahja!»
»Auttakaa!» kirkaisi hänen veljensä, vaipuen kuistin tuoliin. »Ettekö tiedä, että minulla on heikko sydän? Ostakaa joululahjanne aikaisin — ostakaa huhtikuussa! Oi, hyvä Jumala, ennätättekö sittenkään näin nopeasti?» hän kysyi toisilta. »Ennätättekö?»
»Minusta Eva oli kovin ystävällinen, kun muisti minua lainkaan», virkkoi Guy, lauhtuen silminnähtävästi.
»No, mikä se on?» tiedusti Custer. »Panenpa vaikka vetoa, että olet ostanut hänelle piipun.»
»Miten ihmeessä sen arvasit?» kummasteli Eva.
Custer nauroi niin, että huojui tuolissaan puolelta toiselle.
»Mitä sinä naurat, tomppeli?» kivahti tyttö. »Mistä arvasit, että minulla on piippu hänelle?»
»Siitä, ettei hän milloinkaan polta muuta kuin savukkeita.»
»Sinä olet kauhea!»
Custer veti hänet syliinsä ja suuteli häntä.