"— Tharkissa on Tars Tarkasin vihreiden sotilaiden kuljettamista varten yhdeksänsataa isoa laivaa sekä niiden turva-alukset. Seitsemän päivää sitten meillä oli jo kaikki valmiina, mutta odotimme, sillä toivoimme saavamme sinut pelastetuksi siksi ajoissa, että voisit olla retkikunnan komentajana. Ja oli hyvä, että odotimme, prinssi."
"Eivätkö tharkilaiset sitten, Tars Tarkas", kysyin, "ole ryhtyneet tavanmukaisiin toimenpiteisiin Issin helmasta palannutta miestä vastaan?"
"He lähettivät viisikymmentä päällikköä tänne keskustelemaan kanssani", vastasi Tars Tarkas. "Olemme oikeamielistä kansaa, ja kun olin kertonut heille koko tarinani, niin he yksimielisesti päättivät, että he menettelisivät minuun nähden samalla tavoin kuin Helium John Carteriin nähden. Siihen mennessä he pyysivät minua edelleen olemaan Tharkin jeddakina, voidakseni neuvotella naapuriheimojen kanssa sotilaiden kokoamisesta retkikunnan maavoimia varten. Olen tehnyt sen, minkä otin tehdäkseni. Kaksisataaviisikymmentätuhatta sotilasta, joka on koottu aina sekä pohjois- että etelänavan jäävaippojen reunoilta saakka ja kuuluvat tuhanteen eri yhdyskuntaan sekä sataan hurjaan, sotaiseen heimoon, on parhaillaan Tharkin kaupungissa. He ovat valmiit purjehtimaan ensisyntyisten maahan, kun vain annan merkin, ja taistelemaan siellä, kunnes käsken heidän lakata. Muuta he eivät vaadi kuin ryöstämänsä saaliin ja paluumatkan omille alueilleen, kun taistelu ja ryöstö ovat päättyneet. Olen puhunut."
"Entä sinä, Hor Vastus!" kysyin. "Kuinka sinua on luonnistanut?"
"Miljoona Heliumin kapeilta vesiväyliltä saapunutta karaistua sotilasta on taistelulaivojen sekä kuljetus- ja turva-aluksien miehistönä", vastasi hän. "Jokainen heistä on vannonut vaiteliaisuuden ja uskollisuuden valan, eikä miltään alueelta ole värvätty niin paljon miehiä, että se olisi herättänyt epäilyksiä."
"Hyvä!" huudahdin. "Kukin on täyttänyt tehtävänsä. Emmekö, Kantos Kan, lähde heti Hastoriin ja suoriudu matkalle, ennenkuin aurinko huomenna nousee?"
"Emme saa vitkastella yhtään, prinssi", vastasi Kantos Kan; "Hastorin väestö on jo alkanut oudoksua, mitä tarkoitusta varten niin suuri, täysimiehistöinen laivasto on koottu. Minua ihmetyttää suuresti, ettei tieto siitä ole aikaisemmin saapunut Zat Arrasin korviin. Palatsisi telakalla odottaa risteilijä; lähtekäämme tässä —" Puutarhasta aivan läheltämme kuuluvat laukaukset katkaisivat hänen lauseensa kesken.
Syöksyimme kaikki parvekkeelle parhaiksi nähdäksemme kymmenkunnan palatsini vartioväkeen kuuluvan sotilaan katoavan kaukaisen pensaikon varjoon, ilmeisesti ajaen takaa jotakin pakenijaa. Aivan allamme oli joitakuita heistä kumartuneena maassa viruvan elottoman ruumiin yli.
Meidän katsellessamme he nostivat ruumiin maasta ja kantoivat sen vastaanottosaliin, jossa olimme olleet neuvottelemassa. Kun he laskivat ruumiin jalkojemme juureen, näimme että vainaja oli parhaissa voimissa oleva punainen mies — varustukset olivat yksinkertaiset kuten tavallisilla sotilailla tai henkilöillä, jotka haluavat pysyä tuntemattomina.
"Taaskin Zat Arrasin urkkija", sanoi Hor Vastus.'