"Kyllä; tehkää kuten Thuvia sanoi!" säestin.
Kun miehet kokosivat ruumiita lattialta, huomasin, että se heistä, joka kumartui nostamaan Sator Throgin ruumista, säpsähti lähemmin silmätessään vainajan ylöspäin kääntyneitä kasvoja ja loi sitten silmäkulmastaan salavihkaa nopean silmäyksen minuun päin.
Olisin voinut vannoa, että hän hieman aavisteli, kuinka asiat todella olivat; mutta hänen vaikenemisensa osoitti, että se oli pelkkä epäluulo, jota hän ei rohjennut lausua ääneen.
Kantaessaan ruumista pois huoneesta hän taaskin vilkaisi minuun nopeasti, mutta tutkivasti, ja sitten hänen katseensa uudelleen kiintyi käsivarsillaan olevan ruumiin kaljuun, kiiltävään päälakeen. Kun vielä, juuri hänen poistuessaan huoneesta, ohimennen silmäsin hänen kasvojaan syrjästä päin, väreili hänen huulillaan ovela, voitonriemuinen hymy.
Tars Tarkas, Thuvia ja minä jäimme kolmisin. Tuhoisan tarkasti tähtäävät thernit olivat riistäneet seuralaisiltamme viimeisetkin vähäiset toiveet päästä ulkomaailman vaaralliseen vapauteen.
Niin pian kun kaamea kulkue oli täydelleen häipynyt näkyvistämme, kehoitti Thuvia meitä heti lähtemään uudelleen liikkeelle.
Myöskin hän oli pannut merkille Sator Throgia kantavan thernin epäilevät eleet.
"Se ei ennusta meille hyvää, oi prinssi", hän sanoi. "Sillä joskaan tuo vintiö ei uskaltanut ryhtyä sinua syyttämään, niin on hänen yläpuolellaan sellaisia miehiä, joilla on kyllin valtaa vaatiakseen tarkempaa tutkimusta, ja se, prinssi, olisi varmasti tuhoisa."
Kohautin olkapäitäni. Minusta näytti vaikean asemamme lopputuloksena joka tapauksessa olevan kuolema. Uni oli minua virkistänyt, mutta verenvuodosta olin yhä vieläkin heikko. Haavojani kirveli. Hoitoa ja lääkkeitä ei ollut vielä saatavissa. Kuinka kaipasinkaan vihreiden marsilaisnaisten melkein ihmeellisesti parantavia omituisia voiteitä ja lääkkeitä. Yhdessä tunnissa ne olisivat tehnee minusta uuden miehen.
Rohkeuteni oli lamassa. En milloinkaan ennen ollut tuntenut niin äärimmäistä toivottomuutta vaaran uhatessa. Mutta samassa häilytti ilmanveto pyhän thernin pitkää, aaltoilevaa keltaista tukkaa, niin että se hulmahti kasvoilleni.