E-Thas oli silminnähtävästi Vaikeassa asemassa eikä vastannut mitään.
"Miksi et ole tullut kertomaan minulle pelokkaita aavistuksiasi?" tiedusti O-Tar. "Onko tämä vilpitöntä uskollisuutta?"
"Minua on peloittanut, oi mahtava jeddak", vastasi E-Thas. "Minua on peloittanut, ettet ymmärtäisi, vaan suuttuisit."
"Mitä on tiedossasi? Puhu koko totuus!" komensi O-Tar.
"Päällikköjen ja soturien keskuudessa on hyvin rauhatonta", selitti E-Thas. "Myöskin ne, jotka ovat olleet ystäviäsi, pelkäävät niiden voimaa, jotka puhuvat sinua vastaan."
"Mitä sanotaan?" murahti jeddak.
"Väitetään, ettet uskalla mennä O-Main huoneistoon etsimään Turania, orjaa — oi, älä vihastu minuun, jeddak! Toistan vain, mitä puhutaan. Minä, uskollinen E-Thasisi, en usko sellaista lörpötystä."
"Niin, niin", äänsi O-Tar. "Miksi pelkäisin? Emme tiedä, että hän on siellä. Käviväthän siellä päällikköni näkemättä hänestä jälkeäkään."
"Mutta väitetään, että sinä et lähtenyt", jatkoi E-Thas. "Eikä
Manatorin valtaistuimella siedetä pelkuria."
"Onko puhuttu niin petollisesti?" O-Tar melkein kiljui.