"Kyllä saat", lupasi upseeri. "Ei kukaan saa väittää, että Manatorin vangeilla on huono muona. Oikeamielisiä ovat Manatorin lait." Ja hän poistui.
Tuskin oli heidän askeltensa ääni häipynyt etäisyyteen, kun Ghek kiipesi rykorinsa olkapäiltä ja kiiruhti reikään, johon oli kätkenyt avaimen. Noudettuaan sen hän irroitti kahleen rykorin nilkasta, lukitsi sen jälleen tyhjiltään ja vei avaimen entistä kauemmaksi rotankoloon. Sitten hän palasi paikalleen aivottoman palvelijansa niskaan. Hetkisen kuluttua hän kuuli lähestyviä askelia, minkä jälkeen hän nousi ja siirtyi toiseen käytävään, joka poikkesi soturin tulosuunnasta. Siellä hän odotti kuunnellen ja pysyen näkymättömänä. Hän kuuli miehen astuvan koppiin ja seisahtuvan, kuuli hiljaisen huudahduksen, jota seurasi metalliastioiden kilinä, kun tarjotin paiskattiin pöydälle, sitten nopeasti poistuvia askelia, jotka pian häipyivät etäisyyteen.
Vitkastelematta Ghek palasi kammioon, haki avaimen ja lukitsi rykorin jälleen kahleeseensa. Vietyään avaimen takaisin onkaloon hän jäi kyyröttämään pöydälle päättömän ruumiinsa viereen ja ohjasi sen kädet ruokaan. Rykorin syödessä Ghek kuunteli, milloin anturakenkien töminä ja aseiden kalina alkaisi lähestyä, minkä hän tiesi pian tapahtuvan. Eikä hänen odotusaikansa ollutkaan pitkä. Kuullessaan miesten saapuvan Ghek kapusi rykorinsa hartioille. Taaskin tuli sama upseeri, jonka U-Van oli noutanut, ja hänen seurassaan oli kolme sotilasta. Hänen takanaan oleva oli ilmeisesti sama mies, joka oli tuonut muonan, sillä hänen silmänsä menivät pystyyn, kun hän näki Ghekin istuvan pöydän ääressä, ja hän näytti kovin typertyneeltä, kun dwar suuntasi häneen tuikean katseensa.
"Asia on ihan niin kuin kerroin", hän huusi. "Hän ei ollut täällä, kun toin hänelle ruokaa."
"Mutta hän on täällä nyt", sanoi upseeri jurosti, "ja kahle on lukittuna hänen nilkassaan. Katsokaa! Sitä ei ole avattu. Mutta missä on avain? Sen pitäisi olla pöydällä vastaisessa päässä kuin hän. Missä avain on, olento?" karjaisi hän Ghekille.
"Miten voisin minä, vanki, tietää paremmin kuin vartijani, missä kahleitteni avain on?" tokaisi kaldane.
"Mutta se oli tuossa", kiljui upseeri, osoittaen pöydän toista päätä.
"Näitkö sen?" kysäisi Ghek.
Upseeri epäröi. "En; mutta sen on täytynyt olla siinä", hän väitteli.
"Näitkö sinä avaimen olevan tuossa?" tiedusti Ghek, osoittaen toista soturia.