"Jos O-Tar saa tästä tiedon, niin sinä kadut sitä, E-Med", tuskitteli orjatar. "Manatorissa ei liene sellaista lakia, jonka nojalla saisit tämän tytön, ennen kuin voitat hänet rehellisesti."
"Mitä välittää O-Tar hänen kohtalostaan?" vastasi E-Med. "Enkö ole sitä kuullut? Eikö hän pilkannut suurta jeddakiamme, syytäen hänelle herjauksia? Kautta ensimmäisen esi-isäni, luulisinpä O-Tarin saattavan korottaa jediksi sen miehen, joka taltuttaa tytön." Ja uudelleen hän lähestyi Taraa.
"Odota!" sanoi tyttö hiljaa ja tasaisesti. "Kenties et tiedä mitä teet. Heliumin kansa pitää Heliumin naisia pyhinä. Halpa-arvoisimmankin tähden olisi itse suuri jeddakimmekin valmis paljastamaan miekkansa. Barsoomin suurimmat kansat ovat vapisseet sodan jyrinästä, kun on puolustettu äitiäni Dejah Thorisia. Olemme vain kuolevaisia ja voimme siis kuolla; mutta häpäistä meitä ei saa. Saatte pelata jetania Heliumin prinsessasta, mutta vaikka voittaisitkin pelin, et ikinä saisi palkkiota omaksesi. Jos haluat saada kuolleen ruumiin, niin tunkeudu minua liian likelle! Mutta tiedä, Manatorin mies, että Heliumin Taran suonissa ei turhaan virtaa sotavaltiaan verta! Olen puhunut!"
"En tiedä mitään Heliumista, ja meidän sotavaltiaamme on O-Tar", vastasi E-Med. "Mutta siitä olen varma, että tahdon lähemmin tarkastaa sitä palkkiota, josta aion pelata ja jonka aion voittaa. Tahdon koettaa sen olennon huulia, joka ensi kisojen jälkeen on orjattareni. Eikä sinun, nainen, ole hyvä ärsyttää minua liian paljon." Hänen puhuessaan soukkenivat hänen silmänsä, ja hänen kasvonsa muistuttivat ärisevää petoa. "Jos epäilet sanojeni todenmukaisuutta, niin kysy Lan-Olta, orjatytöltä!"
"Hän puhuu totta, oi Heliumin nainen", pisti Lan-O väliin. "Älä ärsytä
E-Medin luontoa, jos henkesi on sinusta kallis!"
Mutta Heliumin Tara ei vastannut mitään. Hän oli jo puhunut. Nyt hän seisoi äänettömänä silmäillen lähentelevää, tukevaa soturia. Mies tuli likelle häntä, sieppasi sitten äkkiä hänet syliinsä ja kumartui, koettaen vetää hänen huulensa omilleen.
Lan-O näki Heliumin naisen puolittain kääntyvän ja rajusti kiskaisevan oikean kätensä irti oikean rintansa kohdalta. Hän näki käden sujahtavan E-Medin käsivarren alitse ja kohoavan miehen hartioitten taakse. Kädessä välkkyi pitkä, kapea tikari. Soturin huulet painuivat yhä lähemmäksi naisen suuta, mutta ne eivät ehtineet sitä koskettaa, sillä äkkiä mies suoristautui jäykäksi, hänen huuliltaan pääsi parahdus, ja sitten hän vaipui maahan kuin tyhjä turkki, jääden sortuneena läjänä virumaan lattialle. Heliumin Tara kumartui ja pyyhki asettaan hänen hihnoitukseensa.
Lan-O katseli ruumista silmät kauhusta levällään. "Tämän tähden pitää meidän molempien kuolla", hän vaikeroi.
"Kukapa tahtoisi elää orjana Manatorissa?" virkkoi Heliumin Tara.
"En ole niin rohkea kuin sinä", tunnusti orjatyttö, "ja elämä on suloista, ja onhan aina toivoa."