Abibu sieppasi panoksen, avasi pitkäpiippuisen Hotchkissin lukon ja latasi.

El Mahmud juoksi nopeasti metsää kohti. Hänellä oli juostavanaan kaksisataa metriä aukeata, ja Abibu käytti tykkiä, joka oli tähtäimeltään tarkka. Sitä paitsi hänellä oli aikaa, eikä hän hätiköinyt.

El Mahmudin kauhistuneet seuralaiset palasivat sinä iltana etsimään herraansa noudattaen työssä suurta ahkeruutta.

* * * * *

Kuu nousi metsän yli ja levitti joelle hopeataan, ja Toloni, Akasavan kuningas, tarkkaili rannalla poppamies Tilagin ennustamaa merkkiä.

Hän sai odottaa kauan, ennen kuin näki väreet, jotka syntyvät krokotiilin uidessa, mutta kun ne tulivat näkyviin kulkien joen poikki suoraan rannasta rantaan, ei hän kääntänyt niistä silmiään…

Suoraan kuin nuoli lennossa, poikkeamatta pienimpäänkään mutkaan suorasta linjasta.

— Se on hyvä merkki, sanoi Toloni ja nousi pensaan varjosta, joka kätki hänet näkyvistä.

169

Hän odotti hetken ja painui sitten äänettömästi metsään heilauttaen keihäitään.