— Se tyttö on minun kuolemani, sanoi hän.
Hän lähti lähetysasemalle samalla tunnilla.
Tyttö voi sangen hyvin, mutta oli kalpea ja väsynyt; hän oli huomattavan iloinen nähdessään Sandersin.
— Oli oikein hyvä, että tulitte, sanoi hän. — Olin jo menettämässä luontoni; olin puoliksi päättänyt lähteä kotiin Englantiin.
— Toivon, etten olisi tullut, jos niin olisi laita, sanoi Sanders tylysti.
Tyttö hymyili.
— Tuo ei ole kaunista puhetta, hra Sanders, sanoi hän.
Sanders otti hellekypärän päästään ja osoitti jokseenkin paljaaksi ajeltua päälakeaan.
— Näettekö näitä? kysyi hän.
Tyttö katsoi ihmeissään.