— Jotakin sellaista. Kuulkaapas, nti Glandynne; tuo mies, joka työskentelee puutarhassanne, on yksi oppilaistanne, eikö ole?
Tyttö nyökkäsi.
— Hän on avuliain mies, mitä minulla on; hän kulkee ulkokylissä saarnoja pitämässä.
— Mikä hänen nimensä on?
— Kombolo, sanoi hän.
Sanders kutsui miehen luokseen. Hän oli paksu, hyvänluontoinen alkuasukas, »jonka sisäisen ja henkisen kehityksen ulkonaisena ja näkyvänä merkkinä» olivat housut ja liivi.
— Kombolo, sanoi Sanders Isisin murteella, — sanotaan, että sinä olet hyvä jumalamies.
— Herra, niin on laita, sanoi mies kumartuen, — sillä minussa on pyhä henki, joka saattaa minut puhumaan ihmeellisesti.
— Ja sinä kuljet monissa kylissä.
— Julistaen Sanaa, herra, sanoi mies nyökäten.