— Huomenna, sanoi Sanders, — kun tulen majastani, en tahdo nähdä yhtään päällikköä, sillä jo teidän katselemisestanne tulen sairaaksi. Pikemminkin toivon saavani miehiltäni tiedon, että olette kaikin kiiruhtaneet koteihinne. Myöhemmin tulen ja pidän neuvotteluja — erittäinkin myrkytysasiasta. Palaver on päättynyt.
Hän meni sisään Franksin kanssa, joka ei oikein tiennyt hämmästelläkö vai kiukutella.
— Luulen, etteivät minun aatteeni ole samoja kuin teidän, sanoi hän rauhattomana.
Sanders hymyili ystävällisesti.
— Kelpo poikani, hän sanoi, — kenenkään aivoitukset eivät ole samanlaisia kuin toisen! Alkuasukkaat ovat yliluonnollista väkeä — siksi minä tunnen heidät. Olen itsekin jonkinmoinen yliluonnollinen lintu.
Asetettuaan tavaransa paikoilleen hän lähetti hakemaan Bosamboa, ja tämä arvon herra saapui yllään muhkea vaatteus ja istuutui nöyrästi portaitten eteen.
— Bosambo, sanoi komissaari äkeästi, — sinulla on marakatin kieli, joka pauhaa alati.
— Herra, on hyvä, että marakatit rähisevät, vastasi kiikkiin joutunut päällikkö, — muuten ei metsästäjä voi niitä pyydystää.
— Voi niin olla, sanoi Sanders, — mutta jos rähinä on kyllin suuri hämmentääkseen metsästäjän, niin ne ovat vaarallisia petoja. Saat myöhemmin kertoa Mlakan verenmyrkytyksestä, mutta nyt sano, miksi haluat olla kanssani hyvissä väleissä. Sinun ei tarvitse valehdella, sillä me keskustelemme kuin miehet.
Bosambo katsoi pelottomana herraansa silmiin.