Uskovaiset pitivät neuvottelun ja päättivät, että olisi synti pelastaa hänet, kun nyt heidän jumalansa Msimba Msamba oli nähtävästikin määrännyt hänet kuoleman omaksi. Vieläpä he päättivät, että olisi erittäin pyhä asia ja suuresti vihreää paholaista miellyttävää panna tuli majaan — pudonnut puukatto ja sillä kasvavat ruohot kohoilivat kärsimättömästi, kun tämä ehdotus tehtiin — ja täydentää hävitystä.

Tällä hetkellä saapui paikalle vieraan heimon suuri päällikkö, Ochorin Bosambo, tullen vuorovettä vastaan valtakanootillaan, johon kuului viisikymmentä melojaa ja valtarumpu.

Hän oli palaamassa kunniavierailulta ja oli ollut matkalla jo ennen päivän koittoa, kun hän tuli kylään ja pysähtyi antaakseen soutajiensa levätä ja syödäkseen.

— Ihmeellinen päällikkö, sanoi uskovien johtaja, — olet tullut suuren pyhyyden hetkellä. — Ja hän selosti ohikulkeneen Msimba Msamban tekoja ja osoitti murtunutta kattoa, joka silloin tällöin, harvakseen, liikahti. — Hänet me poltamme, sanoi päämies yksinkertaisesti, — sillä hän on ollut herramme paholaisen kurja häväisijä ja käyttänyt hänestä ilkeitä nimiä, niin kuin »simpunsyöjä» ja »hiekan juoja».

— Pieni mies, sanoi Bosambo mahtavasti. — Istun miehineni ja odotan, kunnes kohotatte katon ja tuotte päällikön eteeni; ja jos hän kuolee, niin Pirulaudan kautta — joka on herramme Sandin oma jumala — hirtän sinut tuli jalkaisi alla.

Bosambo ei istuutunut, vaan johti onnettoman päällikön pelastustyötä kiirehtien sitä — sillä kylän miehillä ei ollut rohkeutta siihen — silloin tällöin keihäänvarrella.

He nostivat katon ja vetivät vanhuksen ulos. Majassa oli ollut kolme muuta, mutta heitä ei voitu auttaa.

Vanha päällikkö oli loukkaantumaton, ja jos hän olisi ollut nuorempi, hän ei olisi tarvinnut apua vapautuakseen. He antoivat hänelle vettä ja ohraa, ja hän virkistyi pian kertomaan kokemuksiaan, sillä hän oli nähnyt Msimba Msamban, Vihreän.

— Hän oli korkeampi kuin puut, herra, sanoi hän innostuneelle Bosambolle, — ja hänen päänsä ympärillä oli pieniä pilviä, jotka lensivät eteenpäin ja taaksepäin, häneen päin ja poispäin niin kuin linnut.

Hän esitti lisää ruumiillisia tuntomerkkejä. Hän arveli paholaisen toisen jalan olleen pitemmän kuin toisen ja että sillä oli viisi kättä, joista yksi lähti rinnasta.