Nyt hän istui leikkauksin koristetulla tuolilla, jonka Kusaun Lalinobi oli lahjoittanut hänelle, kun hän oli nähnyt unen, että tämän vaimo synnyttää poikalapsen, ja hänen hartioillaan oli marakatinhännistä tehty vaippa, jonka Tonda, Lulangu-joen päällikkö, oli lahjoittanut hänelle siitä hyvästä, että Mdali oli uneksinut Tondan elävän kauemmin kuin veljensä.
Hänellä oli lukuisia muita lahjoja — kädessä kirjailtu keppi, kaulassa rautahelminauha, koristeltuja kuparirenkaita, pieni peili — kaikki saatu palkinnoksi hänen osoittamastaan suosiosta.
Hän ei noussut Sandersin tullessa.
Viisisataa silmäparia tarkasteli Sandersia; koko takamaa oli tullut koolle, sillä Mdali oli nähnyt unen komissaarin tulosta.
— Hei, valkea mies, sanoi Mdali äänekkäästi, — oletko tullut minun unieni takia?
Sitten hän nousi äkkiä.
Kaksi kertaa Sanders löi häntä kepillään, ja molemmat iskut sattuivat.
Sanders kuuli keihäiden kalinan takanaan ja kääntyi — raskas automaattinen pistooli kädessään.
— Minä uneksin, kärisi Sanders pistooli tähdättynä lähimpään joukkoon, — minä näin unta, että eräs mies kohotti keihäänsä minua vastaan ja kuoli. Ja kuoleman jälkeen hänen sielunsa joutui paikkaan, joka oli täynnä kaloja, ja joka aamu kalat söivät siitä palasen, ja joka ilta sielu kasvoi jälleen.
He pudottivat keihäänsä. Pureskellen rystysiään varma hämmennyksen merkki — he katsoivat häneen kauhuissaan ja hämillään.