Hetkeen ei kyyköttävä olento vastannut mitään, nousi sitten ja ojentautui.
— Herra, sanoi hän puhuen arabiaa, jolla kielellä voidaan ilmaista paljon kaunista, — tämä mies oli onnellinen; hän käveli Onnellisten ajatusten metsässä; miksi olisin kutsunut hänet maahan, jossa ei ole aurinkoa eikä onnea, vaan yö, kipu ja tuskia.
— Olet filosofi, sanoi Sanders ärtyisenä.
— Olen Profeetan seuraaja, sanoi Abibu, kanopoika, — ja kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu Jumalan viisaasta tahdosta.
AKASAVALAISET
Joka ei ymmärrä, miten hyvästä voi nousta paha, ottakoon lapion ja menköön rehevälle nurmikolle, jota ei ihmiskäsi ole koskenut sitten aikojen alun. Siinä on pehmeätä, hienoa ruohoa, mutta ei nokkosia eikä voimakkaita, pahoja rikkaruohoja. Se on Jumalan käden jäljeltä. Kääntäkää sen pinta lapiolla parantaaksenne Hänen kättensä työtä, ja seuraavana kesänä — maan peitteenä on rikkaruohoa ja nokkosia, rönsyjä ja karkealehtisiä kasveja.
Lapio on herättänyt piilevän paheen siemenen, antanut voimaa sille tuhoavalle elämälle, joka on vuosia nukkunut näkymättömissä… Kahdessakymmenessä vuodessa, jos harjoitetaan järkiperäistä viljelystä, voidaan rikkaruohot hävittää ja saada ruohikko ennalleen, mutta siinä on paljon työtä.
Hyvässä aikomuksessa voidaan ruveta kääntämään alkukantaista turvetta; voidaan kuvitella, että siinä kasvaa ruusupensaita, missä ennen oli pelkkä nurmikko; tulos on melkein aina sama.
Kerron tämän vertauksena lähetyssaarnaajasta ja hänen työstään. Lähetyssaarnaaja oli kelpo mies, mutta vääränvärinen. Hänellä oli suuria ajatuksia velvollisuuksistaan veljiänsä kohtaan; hän oli innostunut pappispukunsa mukaiseen työhön, mutta, kuten Sanders aivan oikein sanoi, Intia ei ole Afrikka.
Kenneth McDolan tuli komissaari Sandersin luo mukanaan suosituskirje uudelta hallitukselta.