Hän lienee ratkaissut asian äkkiä, sillä hän pysähtyi kävellessään, seisoi hiljaa ajatellen perusteellisesti pää kumarassa. Sitten hän kääntyi ja palasi nopeasti huoneeseensa.
Mikä päivä oli valittu kapinan yhteiselle alkamiselle, ei ole tarkoin tiedossa. Tiedetään, että akasavalaiset, ngombilaiset, isisiläiset ja bolekilaiset valmistautuivat kaikessa hiljaisuudessa suurta tappamista varten, kun kuultiin suuret uutiset.
Sandi oli kuollut.
Kanootti oli kaatunut Isisi-joella, ja nopea virta oli vienyt komissaarin mennessään, ja vaikka miehet juoksivat rantoja edestakaisin, ei hänestä nähty mitään muuta merkkiä kuin näkyvistä hitaasti pyörähdellen uiva korkkihattu.
Niin kertoi eräs akasavalainen, joka oli kuullut sen hausoilta, ja heti soi lokali terävästi, ja kylien päämiehet tulivat huohottaen neuvottelumajaan tapaamaan Akasavan ylintä päällikköä.
— Sandi on kuollut, sanoi päällikkö vakavasti. — Hän oli meidän isämme ja äitimme ja kantoi meitä käsillään; me rakastimme häntä ja teimme monta vastenmielistä tekoa hänelle rakkautemme tähden. Mutta kun hän nyt on kuollut eikä ole ketään, joka sanoisi meille 'kyllä' tai 'ei', niin se hetki, josta olen teille salaa puhunut, on tullut; otetaan sen vuoksi aseet ja lähdetään, ensiksi jumalanmiesten luo, jotka rukoilevat ja taikovat meitä vettä pirskottaen, sitten Ochorin päällikköä vastaan, joka on monta vuotta tehnyt meille häpeää.
— Herra, sanoi eräs pieni päällikkö Ochorin rajakylistä, — onko se viisasta: herramme Sandihan on sanonut, ettei saa olla sotaa?
— Herramme Sandi on kuollut, sanoi ylin päällikkö viisaasti, — ja kun hän on kuollut, ei meitä suuresti liikuta, mitä hän on sanonut. Sitä paitsi, lisäsi hän, kun hänen päähänsä tuli eräs ajatus, — viime yönä näin Sandin unissani; hän seisoi suuren tulen keskellä ja sanoi minulle: Mene ja tuo minulle Ochorin päällikön pää.
Aikaa ei enää tuhlattu.
Sinä yönä kahdenkymmenen kylän miehet tanssivat tappamistanssin, ja Akasavan suuri tuli paloi punaisena hiekkaisella rannalla läheisessä ruohikossa oleskelevan virtahepoperheen suureksi ihmeeksi.