Tuli toinen luoti, ja ruorissa oleva poika käänsi irvistäen päänsä
Sandersiin päin.
— Herra, mutisi hän arabiaksi, — tämä oli säädetty aikojen alusta.
Sanders pani kätensä hänen kainaloonsa ja laski hänet hiljaa kannelle.
— Kaikki tapahtuu Jumalan viisaasta tahdosta, sanoi hän hiljaa.
— Kiitetty olkoon Hänen nimensä, kuiskasi kuoleva poika.
Sanders otti ruorin, joka pyöri sinne tänne, ja kutsui toisen ruorimiehen.
Laivan keula oli kääntynyt hyökkäävää kanoottia kohti. Tämä oli sen miehille onneton tilanne, sillä molemmat konekiväärit olivat siihen tähdätyt; ne lauloivat yhdessä, ja sinisen savun keskeltä saattoi huomata kanootin pian tyhjenneen.
Siihen päättyi taistelu. Viidennessä kanootissa muuan sotilas piti keihästä poikittain päänsä yläpuolella antautumisen merkkinä, ja kymmentä minuuttia myöhemmin kapinoitsijain päällikkö oli laivalla.
— Herra, sanoi hän tyynesti, kun hänet oli tuotu Sandersin eteen, — tämä on paha palaver. Mitä teet minulle?
Sanders katsoi häneen vakavasti.