Niin herra Niceman palasi päämajaan ihaillen itseään rajattomasti ja kirjoittaen kyvyistään ja hallitustaidostaan sekä alkuasukkaiden tuntemuksestaan pitkän raportin, joka on myöhemmin julkaistu Sinisessä Kirjassa 7943-96 (Africa).
Tapahtui, että herra Niceman heti sen jälkeen meni kotiin Englantiin, ja niinpä hän ei kuullut Ochorin väen vihaa ja kiukkua, kun nämä eivät saaneet naisiaan eivätkä vuohiaan. Sanders, joka kymmenellä hausasotilaalla ja malarianpuuskalla varustettuna työskenteli Isisi-joen tienoilla, sai heliosanoman:
»Menkää Akasavaan ja lopettakaa se kirottu naisjupakka. — Hallitus.»
Sanders kokosi sälynsä, nautti 25 grainia kiniiniä ja jättäen kesken hyvän työnsä — hän haeskeli Mbeliä, poppamiestä, joka oli myrkyttänyt erään ystävän — meni maan poikki Akasavaan.
Aikanaan hän tuli kylään ja kohtasi päällikön.
— Miten on naisten laita? hän kysyi.
— Keskustelemme siitä, sanoi päällikkö. — Kutsun päämiehet ja neuvonantajat.
— Älä kutsu ketään, sanoi Sanders lyhyesti. — Lähetä varastamasi naiset ja vuohet takaisin Ochoriin.
— Herra, sanoi päällikkö, — täyden kuun aikana, tapamme mukaan, kun vuorovesi on tarpeeksi korkealla ja kaikki merkit ja paholaiset ovat suotuisia, täytän käskysi.
— Päällikkö, sanoi Sanders naputtaen toisen mustapuuarkkua kävelykepillään, — kuu ja joki, paholaiset tai jumalat, nuo naiset ja vuohet menevät takaisin Ochorin kansalle auringon laskiessa, tai minä sidon sinut puuhun ja pieksän sinut verille.