CYRANO, Roxanelle.
Apinat oottaa. Menkää! Ehtinette vielä!
He ovat tulleet Clomiren ovelle.
SEURALAISNAINEN, ihastuneena. Oi! nähkää! Kolkutin on tehty pehmoiseksi!… Kolkuttimelle. Ne sitä varten sulle tämän puvun keksi, ettet vois häiriötä tuottaa juttelulle hellyyden luonteesta!!
Nostaa kolkutinta hyvin varovasti ja lyö sillä hiljaa.
ROXANE, ovea avattaessa.
Menemme.
Portailta, Cyranolle.
Kohta tänne
Christian kai tulee, hälle silloin sanokaa,
hän että vuottakoon.
CYRANO, vilkkaasti, Roxanen aikoessa poistua.
Ah!
Roxane kääntyy takaisin.
Saako tiedustaa,
hän mistä teille tänään runoella saa,
mink' aiheen annatte!
ROXANE.
Saa puhua hän…
CYRANO.
Mistä?
ROXANE.
Sen tiedon pidättekö varmaan itsellänne?
CYRANO.
Kuin muuri vaiti oon.
ROXANE. Ma sanon hälle: suokaa aatosten kohota nyt irti estehistä, puhukaa, runoilkaa, lemmestä kuva luokaa sanoja säästämättä!