I MARKIISI.
Kaikki!
LIGNIÈRE, vieden Christianin syrjään.
Tulin seurassanne,
mä että nähdä saisin tuntemattomanne.
Vaan hän ei saavu. Lähden krouviin, täältä pois.
CHRISTIAN, pyytäen.
Ei, älkää! Nimeään en silloin kuulla vois!
Sen mulle sanotte; siks' ootte täällä tovin:
te tunnettehan koko kaupungin ja hovin.
SOITONJOHTAJA, lyöden jousellaan nuottitelineensä laitaan.
No, herrat viuluniekat!…
Nostaa jousen.
MYYJÄTÄR.
Tulkaa ostamaan!
On makaroonia ja…
Viuluniekat rupeavat soittamaan.
CHRISTIAN.
Kun ei vain hän ois
niin kärkäs kieleltään kuin kaikki täällä ovat.
Mä pelkään, mull' on oikein syämen tuskat kovat:
en tohdi kirjoittaa, en tohdi haastaakaan.
Ma oon vain sotilas, ja puhetaidoton.
Näyttää taustaan oikealle.
— Hän tuossa aitiossa joka kerta on.
LIGNIÈRE, aikoen lähteä.
Mä lähden.
CHRISTIAN, pidättäen häntä yhä.
Jääkää, pyydän!