RAGUENEAU, sokerileipurin pyhäpuvussa, tullen vilkkaasti
Lignièreä kohti.
Tääll' ehkä viel' ei ole herra Cyrano?
LIGNIÈRE, esittäen Ragueneauta Christianille. Täss' oivin leipoja ja torttuin täyttelijä; sen vannoo runoilija, vannoo näyttelijä.
RAGUENEAU. hämillään.
Oh! Ei!
LIGNIERE.
Te, mesenaatti, muka arastelkaa!
RAGUENEAU.
He syövät luonani…
LIGNIÈRE.
Ja jäävät teille velkaa.
RAGUENEAU.
Se kunniaksi mulle…
LIGNIÈRE.
Itse runoilette!
RAGUENEAU.
Niin, joskus, sanoivat, ma onnistuin…
LIGNIÈRE. Oh, ette vain joskus! Taiteelle te uhrejanne kannatte.