CYRANO, huudahtaen kuin kivusta.
Ai!…
DE VALVERT, ollen menossa poispäin, kääntyy.
No, mitä vielä?
CYRANO, onnettoman-näköisesti irvistellen.
Käyttää
mun täytyy sitä, muuten turtuvan se näyttää.
Ai!
DE VALVERT.
Mikä teill' on?
CYRANO. Pois se pyrkii huotrastansa, tää miekka.
DE VALVERT, paljastaen miekkansa.
Sama mulle! Mullakin on miekka!
CYRANO.
Jo sitä epäilinkin. Totta tosiansa!
Te saatte multa kauniin piston!
DE VALVERT, halveksien.
Runoniekka!…
CYRANO. Niin, runoniekka, niin. Sellainen, että kun hän miekkailee, niin siinä, kesken miekkailun, ballaadin sepittää hän!
DE VALVERT.
Mitä!?